- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Jäähyväiset ydinaseille?
Lääkärin sosiaalinen vastuu, lääkäreiden kansainvälinen ydinsodanvastainen liike IPPNW ja maailmanlaajuinen rauhanjärjestö IPB järjestivät Nuclear Exits kongressin lokakuussa Helsingissä.
Kokouksen puhujia Helsingissä lokakuussa 2013. Kuva: Jaakko Ellisaari
Kun puhutaan ydinaseista yleinen käsitys on, että valtio joka kerran on ydinaseen hankkinut ei siitä koskaan luovu. Yleinen hokema on myös, että ”keksittyä ei saa keksimättömäksi”, että ydinaseteknologia tulee olemaan meillä käytössä koko ihmiskunnan historian ajan. Harvemmin kuitenkaan puhutaan siitä, että nykyisten ydinasevaltojen lisäksi toisen maailman sodan jälkeen, kilpavarustelun ollessa kuumimmillaan joukko valtioita suunnitteli ydinaseen hankintaa, mutta luopui suunnitelmastaan.
Esimerkiksi Etelä-Afrikan hanke ydinaseen saamiseksi oli jo niin pitkällä että heillä oli joitakin yksinkertaisia ydinpommeja. Etelä-Afrikka luopui ydinase- ja ydinteknologiahankkeestaan. Samoin esimerkiksi Ruotsi luopui melko pitkälle valmistellusta hankkeestaan. Neuvostoliiton hajottua Ukraina ja Kazakstan luopuivat vapaaehtoisesti niille jääneistä ydinohjuksista.
Helsingissä järjestetyn seminaarin pääteema olikin tarkastella positiivisten ja rakentavien esimerkkien kautta sitä mitkä asiat saavat nyt ja tulevaisuudessa valtiot luopumaan ydinaseistaan. Tällaisia esimerkkejä voivat olla esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan vaikutus ja kansalaisten mielipiteet asiasta. Myös tekniset ratkaisut kiinnostivat kokousta silloin kun teknologia ja osaaminen ovat olemassa, mutta luopuminen edessä.
Kongressin pääpuhujaksi Helsinkiin saapui Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etelä-Afrikan entinen presidentti Frederick Willem de Klerk. De Klerk oli keskeisessä asemassa kun Etelä-Afrikka päätti luopua omasta aseestaan. Puhujat valottivat eri näkökulmista positiivisia mahdollisuuksia ja yhteiskuntatoimijoiden rooleja silloin, kun halutaan eroon ydinaseista. Konfrenssin avasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja puhujana kuultiin myös muun muassa Elisabeth Rehniä.
Tällä hetkellä muun muassa ydinaseeton Lähi-itä on ajankohtaisempi tavoite kuin koskaan. Ydinsulkusopimuksen kokouksessa on sovittu että joukkotuhoaseettomasta vyöhykkeestä Lähi-itään ryhdytään neuvottelemaan. Tässä prosessissa myös Suomella on rooli kun aikanaan Suomea pyydettiin fasilitoimaan alueellisia neuvotteluja joukkotuhoaseettomasta Lähi-idästä. Vaikka suunniteltu kokous viime vuonna toteutunutkaan, ei prosessi kokonaan ole vielä kuollut. YK:ssa on tämän vuoden yleiskokouksessa ollut useampi ydinaseriisuntaa vaativa ja sitä valmisteleva aloite hyvässä myötätuulessa.
Myös Iranin ydinohjelmasta, joka ollut yksi ydinasekeskusteluissa hiertävä kivi, on neuvotteluyhteys saatu avattua, ja diplomaattiset keskustelut käynnistyneet Sveitsissä marraskuun alkupäivinä. Rauhanliike vaatiikin nyt myös nykyisiltä ydinasevalloilta, että nämäkin suostuisivat uudelleen arvioimaan ydinaseitaan ja niistä luopumisen mahdollisuutta.
Lehden numero:
Banners
