- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rauhanliikkeen aktiivi Fredrik Therman kuollut
Rauhanliiton pitäaikainen aktiivi Fredrik Therman on kuollut. Therman syntyi 1944. Hän teki pitkän uran kirjastossa Kirkkonummella ja Espoossa sekä viimeiseksi Helsingin ruotsinkielisessä työväenopisto Arbiksessa ennen kuin siirtyi vapaaksi kulttuurikirjoittajaksi.
Hän kirjoitti itse joitain näytelmiä ja omaelämänkerrallisen kirjan, joiden lisäksi hän säännöllisesti kirjoitti kolumnia useammassa ruotsinkielisessä lehdessä. Kirjojen ja kirjallisuuden lisäksi hänen intohimojaan olivat teatteri ja rauhankysymykset.
Fredrik oli Svenska Fredsvänner I Helsingfors -yhdistyksen puheenjohtaja, Fredsposten-lehden pitkäaikainen toimittaja, kolumnisti "Fredman" ja toimi jokusen vuosi päätoimittajakin, sekä hallituksen jäsenenä Rauhanliitossa.
Fredrik yritti aina nähdä asioiden humoristisen puolen, hänellä oli peruspositiivinen asenne ihmisiin ja maailmaan, silloinkin kun oltiin vakavien ja vaikeiden asioiden äärellä kuten rauhanliikkeessä usein ollaan. Hän oli pitkäjänteinen ja solidaarinen rauhanaktiivi joka pysyi mukana toiminnassa ja teki rauhantyötä silloinkin kun rauhantyö ei ole ollut suosittua ja ”in”.
Hän kertoi omasta suhteesta rauhantyöhön: “Kiinnostukseni rauhantyöhön sain kotoa. Isäni Tor Therman, joka oli Zilliacuksen koulun rehtori, kuului niin kutsuttuun rauhanoppositioon jatkosodan aikana ja on kertonut kuinka hän ja jotkut muut hiipivät pimenetyssä kaupungissa ja jakoivat lentolehtisiä. Sodan jälkeen hän joutui mukaan sotavastuu-tuomistuimeen ja joutui painimaan sen vaikean dilemman kanssa, että liian ankara tuomio olisi väärä inhimillisesti ja muutenkin, mutta taas liian vähäinen ja lempeä taas voisi johtaa, että tuomitut olisi siirretty Neuvostoliittoon ja he olisivat saaneet kuolemantuomion. Itselleen Fredrik sanoi, että ”rauhantyö on kuitenkin ollut helppoa ja vaihtelevaa kun on voinut niitä kirjoittaa yleisönosastoille, järjestää keskusteluja, osallistua mielenosoituksiin ja rauhantapahtumiin eri puolilla maailmaa.”
“Olen elänyt maailman jännittävimmän elämän, oman elämäni, ja siitä olen iloinen ”, Fredrik kirjoitti 1996 julkaistussa omaelämänkerrallisessa kirjassaan, jossa kuvaillaan ei vaan humorististen tarinoiden kautta elettyä elämää, mutta myös kiinnostavia kohtaamisia rauhanliikkeeessä maailmalla.
Jäämme kaipaamaan sinnikästä mukavaa ja hauskaa rauhanaktiivia ja hyvää seuramiestä Fredmania, Fredrikiä.
Lehden numero:
Banners
