- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Asehankintoihin halutaan lisärahaa
Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2015 talousarvioesitystä, jonka loppusumma on runsaat 53,7 miljardia euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle hallitus esittää lähes 2,7 miljardia euroa, eli noin viisi prosenttia valtion kaikista menoista. Kuluvaan vuoteen verrattuna esitys on runsaat 62 miljoonaa euroa pienempi ja prosentuaalinen muutos on kaksi prosenttia.
Ylivoimaisesti suurin osa määrärahasta, lähes 2,3 miljardia euroa, käytetään sotilaalliseen maanpuolustukseen eli armeijan ylläpitoon. Puolustuspolitiikkaan ja hallintoon kuluu runsaat 358 miljoonaa ja kriisinhallintaan käytetään hiukan yli 37 miljoonaa euroa.
Kriisinhallintaa rahoitetaan myös ulkoasiainministeriön budjetista vajaalla 35 miljoonalla eurolla. Kriisinhallintamenot supistuvat selvästi, kuluvaan vuoteen verrattuna 39 prosenttia.
Eniten rahaa, runsaat 1,8 miljardia euroa, käytetään toimintamenoihin eli armeijan arkiseen työhön asevelvollisten koulutuksesta ilmatilan valvontaan. Toimintamenojen sisällä kustannukset vaihtelevat huomattavasti riippuen siitä, mitä tehdään. Yhden varusmiehen päivittäiset kulut ovat 58 ja reserviläisen 166 euroa, mutta lentäminen Hornetilla maksaa jo 9000 euroa ja merivoimien taistelualuksen valmiusvuorokausi on 10 600 euron arvoinen.
Hamina-luokan ohjuslaiva. Kuva: Toni Syvänen, flickr cc
Asevelvollisia aiotaan kouluttaa saman verran kuin tänä vuonna, 21 300, mutta reserviläisiä kolminkertainen määrä, kaikkiaan 18 000. Horneteilla on tarkoitus lentää 8 900 ja helikoptereilla 1 650 tuntia. Merivoimien taistelualukset ovat valmiudessa yhteensä 1 400 vuorokautta.
Toinen merkittävä kuluerä, runsaat 470 miljoonaa euroa, aiheutuu kalustohankinnoista. Rahaa käytetään muun muassa uusien Italiasta hankittujen miinantorjunta-alusten käyttöönottoon, ampumatarvikkeiden hankintaan merivoimille, erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnan aloitukseen sekä keskikantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnan loppuun saattamiseen.
Erilaisten tietoliikenne- ja taistelunjohtoverkkojen sekä tiedustelun kehittäminen sisältyvät myös kalustohankintoihin.
Asehankintoihin lisärahaa
Talousarvioesityksen lisäksi armeijan rahoitukseen on otettu kantaa kansanedustaja Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraportissa. Raportissa esitetään, että asehankintoihin käytettäisiin vuosittain 50 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Vuoteen 2020 mennessä lisärahaa kertyisi siis kaikkiaan 150 miljoonaa euroa.
Armeijan tulevat megahankinnat, Hornetien korvaaminen sekä merivoimien taistelualuskaluston uudistaminen, eivät sisälly ryhmän esitykseen. Näistä hankinnoista päättämistä ryhmä esittää tehtäväksi hallituskaudella 2019–2023.
Hornet. Kuva: Olli Vainio, flickr cc
Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen, jonka mukaan epävarmassa taloustilanteessa ei ole järkevää sitoutua ennalta puolustusmenojen kasvattamiseen. Myös Vihreät esittivät, että lopulliset päätökset mahdollisesta lisärahoituksesta tehtäisiin vasta tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Lehden numero:
Banners
