- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kauan kaivattu sukulaistapaaminen
Suurimmalla osalla pakolaisleireissä asuvista sahraweista on Marokon miehittämällä alueella paljon perheenjäseniä, joita he eivät ole koskaan saaneet tavata, sillä tapaamiset ovat mahdollisia vain harvoille. Minulla on kuitenkin ollut onnea kuulua näihin harvoihin, koska olen myös Espanjan kansalainen. Osalle sahraweista myönnettiin nimittäin Espanjan kansalaisuus, kun alue oli vielä sen siirtomaa. Niille, joilla ei kansalaisuutta ole, on matkustaminen monimutkaisempaa. YK:lla on ollut oma erityisohjelmansa, jonka kautta hajonneet perheet pääsevät näkemään toisiaan, mutta se toimii erittäin huonosti. Sen sijaan, että tämä kymmenen vuotta pyörinyt ohjelma olisi silta, joka yhdistäisi miehitysvallan alla elävät ja pakolaiset toisiinsa, voi sitä pikemminkin verrata lottokoneeseen, joka arpoo tämän mahdollisuuden vain harvoille.
Vierailin ensimmäisen kerran miehitetyllä alueella Länsi-Saharan pääkaupungissa El Aaiúnissa vuonna 2010. Tapasin silloin sukulaisiani, joita en ollut koskaan aikaisemmin päässyt näkemään. Tapaaminen herätti minussa tunnemyrskyn, jossa sekoittuivat niin suru kuin ilokin: ajattelin toisistaan erotettuja perheitä ja toisaalta sukulaisteni kasvoille nousseita hymyja ja poskipäitä pitkin valuvia kyyneleitä, kun he vihdoin näkivät veljenpoikansa. Monet eivät olleet uskoneet, että tämä päivä koittaisi, kun isäni jätti 40 vuotta sitten kotinsa kolmelta yöllä ja liittyi sahrawien vapautusrintamaan Polisarioon taistellakseen Marokon armeijaa vastaan. Ymmärsin myös, että yhdenkään sahrawin ei tulisi koskaan lopettaa kamppailua perheiden yhdistämiseksi.
Vierailuni aikana järkytyin poliisien läsnäolosta. Vaikka olin kuullut, että miehitetyllä alueella virkavallan läsnäolo on intensiivistä, en olisi koskaan uskonut näkeväni heitä jokaisella kadulla, tiellä tai kulman takana. Hallituksen ote on luja, ja se ulottuu aina kotiseinien sisäpuolelle asti. Tämän takia sahraweista on tullut varovaisia. Vaikka perheenjäsenten kanssa voi pitää yhteyttä puhelimitse, tekstiviesteillä ja sähköpostitse, niin monet käyttävät puhelimiin ladattavia suojattuja viestiohjelmia kuten WhatsAppia. Kaikki nimittäin tietävät, että kun puhelinyhtiö tulee kotiisi asentamaan puhelinlinjaa, asennetaan siinä samalla myös salakuuntelulaitteet. Ote on Orwellilainen ja tätä Marokon hallitus perustelee haitallisen aktivismin kitkemisellä.
Todistettuani omin silmin, miten sahrawit elävät kuin pakolaiset omassa kotimaassaan, ymmärsin entistä paremmin, miten kipeästi tarvitsemme itsenäisyyttä. Ei vain siksi, että vapauttaisimme maamme, vaan että vapauttaisimme ihmiset, jotka siellä asuvat.
Suomentanut Antti Kurko
Kirjoitussarjan osat 1, 2 ja 3.
Tietoa Länsi-Saharan tilanteesta ja historiasta.
Teksti on julkaistu aiemmin Rauhanpuolustajien Rauhan puolesta -lehdessä. Rauhanpuolustajat työskentelee Länsi-Sahara-kysymyksen kanssa tiiviisti.
Lehden numero:
Banners
