Asehankintoihin halutaan lisärahaa

Kirjoittaja:

Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2015 talousarvioesitystä, jonka loppusumma on runsaat 53,7 miljardia euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle hallitus esittää lähes 2,7 miljardia euroa, eli noin viisi prosenttia valtion kaikista menoista. Kuluvaan vuoteen verrattuna esitys on runsaat 62 miljoonaa euroa pienempi ja prosentuaalinen muutos on kaksi prosenttia.

Ylivoimaisesti suurin osa määrärahasta, lähes 2,3 miljardia euroa, käytetään sotilaalliseen maanpuolustukseen eli armeijan ylläpitoon. Puolustuspolitiikkaan ja hallintoon kuluu runsaat 358 miljoonaa ja kriisinhallintaan käytetään hiukan yli 37 miljoonaa euroa.

Kriisinhallintaa rahoitetaan myös ulkoasiainministeriön budjetista vajaalla 35 miljoonalla eurolla. Kriisinhallintamenot supistuvat selvästi, kuluvaan vuoteen verrattuna 39 prosenttia.

Eniten rahaa, runsaat 1,8 miljardia euroa, käytetään toimintamenoihin eli armeijan arkiseen työhön asevelvollisten koulutuksesta ilmatilan valvontaan. Toimintamenojen sisällä kustannukset vaihtelevat huomattavasti riippuen siitä, mitä tehdään. Yhden varusmiehen päivittäiset kulut ovat 58 ja reserviläisen 166 euroa, mutta lentäminen Hornetilla maksaa jo 9000 euroa ja merivoimien taistelualuksen valmiusvuorokausi on 10 600 euron arvoinen.

Hamina-luokan ohjuslaiva. Kuva: Toni Syvänen, flickr cc

Asevelvollisia aiotaan kouluttaa saman verran kuin tänä vuonna, 21 300, mutta reserviläisiä kolminkertainen määrä, kaikkiaan 18 000. Horneteilla on tarkoitus lentää 8 900 ja helikoptereilla 1 650 tuntia. Merivoimien taistelualukset ovat valmiudessa yhteensä 1 400 vuorokautta.

Toinen merkittävä kuluerä, runsaat 470 miljoonaa euroa, aiheutuu kalustohankinnoista. Rahaa käytetään muun muassa uusien Italiasta hankittujen miinantorjunta-alusten käyttöönottoon, ampumatarvikkeiden hankintaan merivoimille, erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnan aloitukseen sekä keskikantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnan loppuun saattamiseen.

Erilaisten tietoliikenne- ja taistelunjohtoverkkojen sekä tiedustelun kehittäminen sisältyvät myös kalustohankintoihin.

Asehankintoihin lisärahaa

Talousarvioesityksen lisäksi armeijan rahoitukseen on otettu kantaa kansanedustaja Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraportissa. Raportissa esitetään, että asehankintoihin käytettäisiin vuosittain 50 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Vuoteen 2020 mennessä lisärahaa kertyisi siis kaikkiaan 150 miljoonaa euroa.

Armeijan tulevat megahankinnat, Hornetien korvaaminen sekä merivoimien taistelualuskaluston uudistaminen, eivät sisälly ryhmän esitykseen. Näistä hankinnoista päättämistä ryhmä esittää tehtäväksi hallituskaudella 2019–2023.

Hornet. Kuva: Olli Vainio, flickr cc

Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen, jonka mukaan epävarmassa taloustilanteessa ei ole järkevää sitoutua ennalta puolustusmenojen kasvattamiseen. Myös Vihreät esittivät, että lopulliset päätökset mahdollisesta lisärahoituksesta tehtäisiin vasta tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Lehden numero: