- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Aseistakieltäytymisuutisia
Muista rauhanvankia!
Joulukuun alussa, 1.12., vietettiin kansainvälistä rauhanvakipäivää. Päivän tarkoituksena on muistaa eri puolilla maailmaan aseistakieltäytymisen ja muiden rauhaa puolustavien tekojen vuoksi vangittuja ihmisiä.
Rauhanvankipäivään voi osallistua myös jälkikäteen. War Resisters' International on koonnut verkkosivuilleen listan (englanniksi) rauhanvangeista ja osoitteista, joihin heille voi lähettää kortteja ja kirjeitä. ”Rauhanvankeja voi muistaa yhdessä tai porukalla”, Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori Esa Noresvuo kertoo. ”Helsingissä olemme usein järjestäneet korttitalkoot tai ottaneet kortteja kirjoitettavaksi kokouksen yhteydessä. Vangituille rauhanaktivisteille viestit merkitsevät paljon.”
Aseistakieltäytyjäliitto: Aseistakieltäytyminen on kansalaisoikeus myös sodan aikana
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea myös poikkeusoloissa, Aseistakieltäytyjäliitto muistutti marraskuussa kun puolustusministeri Jussi Niinistö oli perännyt siviilipalveluslain muuttamista Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
”Niinistö haluaa kytkeä siviilipalveluksen kriisivalmisteluihin. Tällainen muutos vaarantaisi siviilipalveluksen aseman vakaumuksellisilla aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona. Siviilipalvelus on kuitenkin olemassa nimenomaan heitä varten”, Aseistakieltäytyjäliitto kirjoittaa verkkosivuillaan.
Samalla Aseistakieltäytyjäliitto vaati siviilipalveluslain muuttamista vastaamaan nykyajan vaatimuksia: ”Sekä YK:n ihmsoikeuskomitea että ihmisoikeusneuvosto ovat vaatineet Suomea lyhentämään siviilipalveluksen rangaustuksenluonteista kestoa. Asialle ei ole tehty mitään. Rauhanaikana palveluksesta vapautettujen Jehovan todistajien erityiskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita vakaumuksia ihmisoikeuskomitean vaatimuksista huolimatta.”
Puolustusministeriön vaatimuksesta työ- ja elinkeinoministeriö asetti marraskuussa työryhmän selvittämään siviilipalveluslain muutostarpeita. Aseistakieltäytyjäliiton edustaja osallistuu työryhmän työhön.
Turkki: Aseistakieltäytyjä Osman Murat Ülkea häiritty jälleen
Osman Ülke Murat oli ensimmäinen Turkissa pidätetty aseistakieltäytyjä. Hän joutui toistuvien pidätysten ja vankilarangaistusten kierteeseen poltettuaan julkisesti sotilaspassinsa vuonna 1995. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi hänen vapauttamistaan puoltavan tuomion 2006, ja vuonna 2014 turkkilainen tuomioistuin totesi, ettei Ülkea voi enää pidättää.
Tämän vuoden marraskuussa Bilecikin syyttäjä avasi Ülken tapauksen kuitenkin uudelleen ja kutsui tämän antamaan lausunnon poliisiasemalle.
”Kolme vuotta sitten vetosin perustuslakituomioistuimeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antaman päätöksen vuoksi. Sain vastauksesksi ainoastaan tiedon, että hakemukseni on käsitelty ja tallennettu”, Ülke kertoo lausunnossaan. Samalla hän vaatii Turkin perustuslakituomioistuinta viimein panemaan täytäntöön velvoitteensa.
Aiheesta raportoi aiemmin War Resisters' International.
Lehden numero:
Banners
