- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Keramiikkaa empatiasta ja rauhasta. Taiteilijahaastattelussa Miia Kallio
Roihupellon teollisuusalueella Studio Savean oven avaa hymyilevä nainen raidallisessa neuleessa. Kävellessämme sokkeloiselta tuntuvassa rakennuksessa Sadankomitean rauhanpalkintojen pitkäaikainen suunnittelija ja valmistaja Miia Kallio kertoo talossa toimivasta taideyhteisöstä. Tiloissa työskentelee monien eri alojen taiteilijoita, ja huoneet, joiden ohi ja läpi kuljemme, henkivätkin luovuutta ja rakkautta niissä tehtyyn työhön. Nappaamme keittiöstä kupilliset teetä ja suuntaamme Kallion työtilaan, joka on täynnä keramiikan valmistuksessa tarvittavia välineitä ja valmiita teoksia.
Miia Kallio on helsinkiläinen keramiikkataiteilija ja kuvataiteen opettaja. Hän opiskeli keramiikkaa Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiassa ja taidehistoriaa, kansatiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen Kallio on tehnyt omaa taidettaan. Hän opettaa Keravan, Helsingin ja Tuusulan kuvataidekouluissa lapsia ja nuoria. Kallio on myös Teollisuustaiteen Liitto Ornamon jäsenjärjestön Taiteilijat O ry:n puheenjohtaja, jolle taideteollisen alan taiteen vahvistaminen ja esille nostaminen on sydämen asia.
Kallio kuvailee itseään ”selkeästi keramiikkataiteilijaksi” ja kertoo, että hänelle merkitsee paljon materiaalin tuntu käsissä. ”Sitä kautta, hitaasti työskentelemällä, saan teokseen merkityksen, mitä olen luonnoksessa jo suunnitellut.” Keramiikkataiteessa on jatkuvasti opittavaa ja uusia mahdollisuuksia. Kallio lähtee teoksiinsa materiaalin kautta. Taideteokset muotoutuvat kosketuksessa materiaaliin ja ideat jalostuvat keramiikkaa työstäessä. Myös Kallion valmiissa töissä tuntuma on tärkeä: hän tekee taidetta, jota saa koskea. Keramiikan kanssa Kallio on työskennellyt lähes koko elämänsä. Hän aloitti kokeilut savella jo lapsena: ”Kaivoin järven pohjasta savea, tein siitä lintuja ja yritin polttaa niitä saunan pesässä. Savi vei minut kertaheitolla mennessään.” Saven ohella Kallio käyttää taiteessaan muun muassa kierrätysmateriaaleja.
Keramiikkataiteilija Miia Kallion taiteessa lähtökohtana on materiaali. Teos saa lopullisen muotonsa keramiikkaa hitaasti työstäessä. Haastattelun aikaan taiteilijalla oli työn alla Sadankomitean vuoden 2017 rauhanpalkinto Rauhanportti. Kuva: Minna Vähäsalo.
Taidetta kommunikaatiosta
Taiteessaan Kallio käsittelee ihmisenä olemisen kysymystä ja kommunikaatiota, sitä, miten tulla toimeen toisten kanssa. Hän on muun muassa tehnyt keraamisia pelejä, joiden kautta voi harjoitella toisten asemaan asettumista ja esimerkiksi pohtia, miten erilaiset ihmisten antamat merkitykset elämälle rakentuvat. Ideat taiteeseen hän saa omasta elämästään ja ympäröivän maailman tapahtumista. Hänelle on tärkeää tehdä taidetta, jolla on vaikutus. ”Taide antaa ihmiselle mahdollisuuden asettua epämukavuusalueelle ja nähdä asiat toisin”, Kallio kiteyttää.
Kallio on tehnyt Sadankomitealle rauhanpalkintoja 2000-luvun alusta alkaen. Rauhanpalkintoja oli myönnetty jo pitkään, ja jokavuotiseksi ongelmaksi oli muodostunut, että palkintoja etsittiin nopealla aikataululla loppuvuodesta. Prosessista haluttiin tehdä ennakoitavampi, joten päätettiin etsiä taiteilija, joka voisi suunnitella pitkäaikaisemman, vuodesta toiseen muunneltavan palkinnon. Vuosituhannen vaihteessa Sadankomiteaa puheenjohti Miia Kallion veli Kalle Kallio, joten potentiaalinen taiteilija löytyi läheltä.
Miia Kallio suunnitteli Rauhanlaivan ja ehdotus hyväksyttiin. Tuolloin harva varmaankaan aavisti, että idea osoittautuisi niin toimivaksi, että sitä hyödynnettäisiin yhtäjaksoisesti yli 15 vuotta. Vuosien varrella Rauhanlaivat ovat korostaneet aktiivisen rauhantyön merkitystä ja sen roolia ihmisten yhdistäjänä. Kallio kuvailee: ”Rauha on, kuin taide, pitkän tien kulkemista, eikä se ole helppoa. Laiva kuljettaa rauhaa mantereelta toiselle, ihmisten välillä ja maitten välillä.”
Rauhanliikkeen ja Suomen juhlavuosien kunniaksi Sadankomiteassa päätettiin uudistaa rauhanpalkintoa, ja Kalliolta tiedusteltiin kiinnostusta uuden palkinnon suunnitteluun. Haastattelun aikaan taiteilijalla onkin työn alla vuoden 2017 rauhanpalkinto Rauhanportti, jonka osia on työpöydällä. Kaksiosaisen portin ajatus on, että rauhan tekemiseen tarvitaan useampi tekijä. Toiselta puolelta porttiin käy kaksi ovea, jotka yhdistyvät keskellä. Sillä Kallio on halunnut kuvata yhteisen tahdon ja ratkaisun löytämistä: ”Mikään pyrkimys ihmisyhteisöissä yhteiseen tavoitteiseen ei onnistu, jollei siihen löydetä yhteistä ratkaisua, yhteistä polkua.”
Teoksessa korostuu konkreettisten tekojen merkitys: rauhan eteen on tehtävä töitä. Palkinto soveltuukin erinomaisesti tämän vuoden rauhanpalkinnon saajalle, Vuolle Setlementin Radinet-hankkeelle. Radinetissä tehdään vaikuttavaa ja konkreettista työtä väkivaltaisissa ääriliikkeissä mukana olleiden parissa ja autetaan ihmisiä eroon ääriajattelusta ja -toiminnasta. Hanke toimii eräänlaisena rauhanporttina, jonka läpi kulkeminen mahdollistaa elämän ilman väkivaltaa.
Kalliota palkinnonsaaja ilahduttaa. Hän kertoo olevansa huolissaan yhteiskunnallisesta keskustelusta nykymaailmassa, muun muassa siitä, kuinka alkeellisia ja populistisia ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin esitetään. ”En olisi voinut uskoa, että joudun tekemään vertailua 1930-luvun tapahtumien kanssa vuonna 2017. On hirveän hankala ajatella sitä, että niin suuri osa tuntuu olevan hiljaa, että on ihan hyväksyttävää heittää rasistisia kommentteja, että on ihan hyväksyttävää uhkailla väkivallalla. Se on käsittämätöntä”, taiteilija murehtii.
Kallio ei kuitenkaan ole pessimisti, vaan erityisesti työskentely nuorten kanssa antaa toivoa tulevaisuuteen: ”Lukioikäiset nuoret kuvataidekouluissa ovat äärimmäisen fiksuja, kiinnostuneita ja osaavat tuoda itsensä paljon rakentavammin ilmi kuin itse osasin sen ikäisenä. Kehitystä on tapahtunut myös positiiviseen suuntaan. Selkeästi nykykouluissa opetetaan sitä hyvin, että kuunnellaan toisten mielipiteet ja keskitytään asia-argumentointiin.” ”Ehkä ollaan menty eteenpäin ja sitten taas osittain taaksepäin astuttu”, Kallio pohdiskelee.
Rauhanportti-teos luovutetaan oululaisen Vuolle Setlementin Radinet-hankkeelle itsenäisyyspäivänä 2017. Portin läpi johtaa kaksi polkua, jotka yhdistyvät keskellä yhdeksi tieksi, mikä kuvaa rauhan tekemisen prosessia. Tie rauhaan ja väkivallattomuuteen vaatii tekoja ja yhteistyötä. Kuva: Otto Santala.
Sadankomitea luovuttaa keramiikkataiteilija Miia Kallion Rauhanportti-teoksen Vuolle Setlementin Radinet-hankkeelle itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 rauhanjärjestöjen itsenäisyyspäiväjuhlassa. Rauhan Suomi – Maailmanparantajien itsenäisyyspäiväjuhla järjestetään Helsingissä elokuvateatteri Andorrassa klo 16 ja Dubrovnik Loungessa klo 18 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.