- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rypäleitä Kosovossa
Vaikka Kosovon kansainväliset sotatoimet kestivät vain yksitoista viikkoa, niiden jäljiltä jäi maastoon suuri määrä räjähteitä, myös rypälepommeja, joita Naton joukot ja Jugoslavian armeija olivat käyttäneet. Nato on vahvistanut ampuneensa Kosovossa 1392 rypälepommia, joissa on ollut yhteensä 289.536 tytärammusta eli pikkupommia (englanniksi bomblet), 333 iskukohteessa.
Naton pikkupommeista jäi arviolta räjähtämättä noin 10 prosenttia. Syynä saattoi olla pehmeä maa, esimerkiksi sateen jäljiltä, runsas kasvillisuus, tekninen vika tai niiden ajautuminen laskuvarjon vaikutuksesta puihin. Kosovossa ammutuissa rypälepommeissa ei ollut itsetuhomekanismia.
Henkilömiinat ja rypälepommit aiheuttivat 73 prosenttia niistä kuolemantapauksista ja loukkaantumisista, joita vuosi sodan päättymisen jälkeen oli tapahtunut sodan räjähtämättömien ammusten vuoksi. Rypälepommit olivat tuhoisia etenkin leikkiville lapsille.
Rypälepommien raivaaminen on vaikeaa ja kallista. Miinanraivauskalustoa ei voi käyttää, koska pommit voisivat räjähtää ja tuhota kaluston. Samasta syystä ei voi käyttää pommikoiria. Pommeja ei voi purkaa, vaan ne on räjäytettävä paikallaan. Pommi saattaa kaivautua jopa puolen metrin syvyyteen. Kosovosta sanottiinkin, että se oli maailman kalleinta maa-aluetta.
Jos pommituksen kohteena on ollut omistajalle taloudellisesti merkittävä kohde, kuten hedelmätarha, paine ottaa alue käyttöön ennen raivausta voi olla liian suuri. Pommeja päätyi myös mereen; ainakin kolmen italaisen kalastajan tiedetään loukkaantuneen räjähtämättömän ammuksen jäätyä verkkoon.
X X X
Teksti perustuu Kansainvälisen Punaisen Ristin raporttiin Cluster Bombs and Landmines in Kosovo: Explosive Remnants of War. Raportti on luettavissa englanninkielisenä netissä www.icrc.org/web/eng/siteeng0.nsf/html/explosive-remnants-of-war-brochure-311201