- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Afrikan uupuvat miljardit
Afrikan konfliktit ja aseellinen väkivalta aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi vuosittain myös suuren taloudellisen taakan.
Vuodesta 1990 lähtien 26 maata on menettänyt sodista aiheutuvina suorina kuluina yhteensä noin 284 miljardia dollaria. Epäsuorat kustannukset ovat luultavasti vielä paljon suuremmat, kun konfliktit lamaannuttavat normaalin taloudellisen kehityksen. Näin arvioivat kansalaisjärjestöt IANSA, Oxfam ja Safeworld raportissaan.
Asiantuntijoiden mukaan yleisimmin käytetty ase Afrikan konflikteissa on
Kalashnikov-tyyppinen rynnäkkökivääri. Noin 95 prosenttia Afrikan konfliktien aseista ja ammuksista tulee mantereen ulkopuolelta.
Kun aseellinen väkivalta on näin kallista, ja useimmat sodissa käytetyt aseet tulevat Afrikan ulkopuolelta, asevirta tulisi katkaista. Monet maanosan valtiot ovat asiasta huolestuneita, mutta niiden hallitukset tarvitsevat apua. Globaali kaupankäynti, johon myös aseet kuuluvat, tarvitsee paikallisten sopimusten lisäksi myös kansainvälisesti rajoittavaa sopimusta.
Sopimus asekaupasta kehitteillä
153 maata onkin jo alustavasti päättänyt Arms Trade Treaty (ATT) eli asekauppasopimuksen kehitystyöstä, ja asiantuntijoiden on tarkoitus esittää siitä suosituksensa YK:n yleiskokoukselle lokakuussa 2008. Kun yli 150 maata on jo äänestänyt myönteisesti, voi odottaa, että syksyllä käynnistyvät neuvottelut vahvasta ATT-sopimuksesta.
Siksi IANSA, Oxfam, Safeworld ja monet muut kansalaisjärjestöt ovat yrittäneet luoda sopimukselle kiteytyksen tai ”kultaisen säännön” jo sovittujen asekauppa- ja ihmisoikeussopimusten (Geneve, YK:n peruskirja ym.) pohjalta. Kiteytyksen mukaan asekauppa on kiellettävä, jos aseita mahdollisesti käytetään:
- rikkomaan vakavasti kansainvälistä, humanitääristä lakia (eli ”sodankäynnin sääntöjä”)
- rikkomaan vakavasti kansainvälisiä ihmisoikeuksia
- tai heikentämään kestävää kehitystä.
Lisäksi asemyyjien olisi kiinnitettävä erityistä huomiota asevarastoihin, koska ne ovat monessa konfliktissa olleet päälähde irrallisten tai rikollisten joukkojen aseistautumisessa.
Lähde: IANSA, Oxfam ja Safeworld: Africa’s missing billions. International arms flows and the cost of conflict
Kuvatekstit:
AK-47, maailman levinnein pienase
Lehden numero:
Banners
