Suomi vastustaa edelleen rypälepommien täyskieltoa

Rypäleaseiden kieltoon tähtäävä Oslo-prosessi tähtää edelleen mahdollisimman kattavaan kieltoon, vaikka monet rypälepommeja valmistavat ja käyttävät länsimaat hakevat poikkeuksia. Euroopan maista ainakin Itävalta ja Belgia kannattavat täyskieltoa, kun taas muun muassa Suomi ja Ruotsi haluavat säilyttää rypäleaseet kansallisen puolustuksensa välineinä.

Useimmat rypälepommeista kärsineet maat kannattavat rypälepommien täyskieltoa. Wellingtonissa Uusi-Seelannissa helmikuun lopulla kokoontunut, rypäleaseiden täyskieltoon pyrkivä Oslo-kokous päätti kuitenkin – muun muassa Suomen kannattamista sopimuksen heikennysyrityksistä huolimatta – jatkaa pyrkimyksiä mahdollisimman kattavaan kieltoon. Kokouksessa pohjustettiin toukokuussa Irlannin Dublinissa käytäviä varsinaisia sopimusneuvotteluja. Neuvotteluihin osallistui yli 110 maata. Paikalla oli myös 150 rypälepommien vastaisen verkoston (Cluster Munition Coalition) edustajaa 38 maasta, mukaan lukien hengissä selvinneitä rypälepommien uhreja, miinan- ja pomminraivauksen ammattilaisia ja rauhanaktiiveja.

Oslo-prosessi pyrkii vuoden 2008 loppuun mennessä oikeudellisesti sitovaan kansainväliseen sopimukseen, joka kieltää kohtuutonta haittaa siviiliväestölle aiheuttavat rypäleaseet. Myös Suomi kannattaa rypälepommien aiheuttamaan humanitaariseen ongelmaan puuttumista ja osallistuu Oslo-prosessin kokouksiin, mutta ei ole tähän mennessä kannattanut rypäleaseiden täyskieltoa.

Kansainvälinen kampanja on kannustanut valtioita mahdollisimman tiukan ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi, mutta osa maista haluaa sallia tietyntyyppiset rypälepommit jatkossakin. Kiellon ulkopuolelle on ehdotettu muun muassa ammuksia, joissa olisi elektroninen sytytysjärjestelmä, parempi maaliinohjautuvuus ja pommeja, joiden tytärammusmäärä olisi rajattu. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja rypälepommikampanjan mukaan ehdotukset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Esimerkiksi yksi ehdotuksista eli lämpöhakeutuvasti maalitetut ammukset ovat siviileille aivan yhtä ongelmallisia kuin muutkin rypäleaseet.

Suomen pommit kielletty Norjassa

Norjan valtio teetti viime vuoden lopulla selvityksen M85-tyypin rypäleaseista, jotka aiheuttivat vuoden 2006 Libanonin sodassa ja sen jälkeen paljon ongelmia. Suomen Rauhanliitto järjesti keskiviikkona 13. helmikuuta eduskunnan kansalaisinfossa tiedotustilaisuuden, jossa Norwegian People’s Aid -järjestön rypäleaseasiantuntija ja kansainvälisen kampanjan hallituksen jäsen Grethe Østern sekä Norjan puolustusministeriön asiantuntija Ove Dullum esittelivät selvityksen tuloksia. Tilaisuutta isännöi kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Suomen armeijalla on käytössään DM1385-tyypin rypäleammuksia, jotka ovat paranneltu versio M85-ammuksesta. Israelin armeijan suorittamissa testeissä niiden suutariprosentti jäi alle yhden. Østernin mukaan kovalle alustalle ammutut testit eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta, sillä niissä pommit räjähtävät kosketuksesta, eikä itsetuhomekanismi tule riittävässä laajuudessa testatuksi. Norja on omien koeammuntojensa perusteella toistaiseksi kansallisesti kieltänyt kyseiset ammukset. Østern painotti myös, ettei humanitaarinen ongelma poistu alhaisen suutariprosentin myötä: yhdenkin prosentin jääminen suutariksi merkitsi esimerkiksi vuoden 2006 Libanonin sodassa 40 000 räjähtämätöntä pommia maastossa.

Suomen puolustusministeriötä rypälepommineuvotteluissa edustavan Pentti Olinin mukaan Suomen hankkimat, itsetuhomekanismilla varustetut ammukset ovat riittävän luotettavia. Suomi ajaa sen vuoksi rypäleaseiden täyskiellon sijaan niiden teknisten ominaisuuksien kehittämistä.

Siviileille kohtuutonta haittaa aiheuttavina tulisi Suomen kannan mukaan kieltää ainoastaan sellaiset rypäleaseet, joissa ei ole riittävää varmistusmekanismia, tai joita ei muuten ole todettu luotettaviksi. Dullum puolestaan korosti, että näille ongelmallisille aseille on myös olemassa sotilaallisia vaihtoehtoja, vaikkakin rypälepommeja kalliimpia.

Täyskielto ainoa realistinen ratkaisu

Myös Tuusulassa 14. helmikuuta järjestetyssä, kansalaisjärjestöjen EU-yhdistys Kehysin koordinoimassa työpajassa käsiteltiin rypäleaseita. Ruotsalaisen Svenska Freds -järjestön toiminnanjohtaja Rolf Lindahl huomautti, että vaikka rypälepommeja hankitaan yleensä kansallisen puolustuksen tarpeisiin hyökkäystä torjumaan, ei niitä koskaan ole käytetty tähän tarkoitukseen. Niitä on aina kylvänyt sodan hyökkäävä osapuoli. Näin kävi Kosovossa 1999, Irakissa 2003 ja Libanonissa 2006.

Handicap internationalin tutkimuksen mukaan 98 prosenttia rypälepommien uhreista on siviilejä. Viimeisen 40 vuoden aikana yritykset kehittää ”turvallisia” rypälepommeja ovat epäonnistuneet.  Maastoon jääneet suutarit niittävät jatkuvasti uusia siviiliuhreja. Suomessa kysymys rypälepommeista nähdään ennen kaikkea puolustuspoliittisena ja kansallisen turvallisuuden kysymyksenä, kun taas tiukkaan kieltoon tähtäävä kansainvälinen yhteisö pitää rypälepommien humanitaarisia ongelmia ensisijaisina.

Täyskielto on paras vaihtoehto humanitaarisen ongelman ratkaisemiseksi. Tiettyjen rypäleaseiden jättäminen kiellon ulkopuolelle voisi humanitaariselta kannalta olla jopa heikennys nykytilanteeseen. Luotettavien testien puuttuessa kaikki maat ja asevalmistajat voisivat väittää omien aseidensa ja testiensä täyttävän sopimuksen luotettavuuskriteerit. Kansainvälisen kontrollijärjestelmän luominen on lähes mahdoton tehtävä, eivätkä edes täyskieltoa vastustavat maat ole sellaista esittäneet. Tiettyjen rypälepommien salliminen jättäisi myös huomiotta rypälepommien perusongelmista sen, että niiden laaja aluevaikutus uhkaa siviilejä joka tapauksessa.

Kansainvälisen kampanjan sivut Wellingtonin neuvotteluista:

www.stopclustermunitions.org.nz

Norjan teettämä raportti raportti M85-tyypin aseista:

www.stopclustermunitions.org/files/NPA%20M85.pdf

www.stopclustermunitions.org/files/NPA%20M85.pdf 

 
Video Youtubessa Wellingtonin neuvotteluista ja kampanjoinnista

www.youtube.com/watch?v=FbFVcwEaJSU

Kuvatekstit:

Ensimmäinen kuva ylhäältä: Norwegian People Aid -järjestön Grete Østernin mukaan itsetuhomekanismi ei ole ratkaisu rypäleaseiden aiheuttamaan humanitaariseen ongelmaan.

Toinen kuva ylhäältä: Grete Østern Norwegian People’s Aidista, Ove Dullum Norjan puolustusministeriöstä ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen keskustemassa rypälepommeista eduskunnassa Rauhanliiton järjestämässä tilaisuudessa.

Kolmas kuva ylhäältä: Monet rypälepommien vastustajat ovat aktiivisia myös miinakysymyksessä. Miinakampanjan rauhannobelisti Jody Williams puhuu rypälepommiaktivisteille Uusi-Seelanissa.