- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Afganistanin sodan siviiliuhrit rapauttavat rauhaa
Afgnanistanissa kuoli vuonna 2009 yli 2 400 siviiliä. Maan vastalauseista huolimatta tuhoisat ilmaiskut jatkuvat, ja siviilien suojelu on surkealla tolalla.
Kriisinhallinnan tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla siviilien suojelu. Sotilaallisen kriisinhallinnan periaatteena tulisi olla "last in, first out", eli aina kun mahdollista, annetaan etusija siviilitoimijoille. Pitkittyvä sotilaallinen voimankäyttö sen sijaan vain vahvistaa osapuolten uskoa väkivaltaan ja luo pohjaa uusille konflikteille.
Nato on surkeasti epäonnistunut siviilien suojelussa Afganistanissa. Siellä kuoli viime vuonna yli 2 400 siviiliä, joista lähes kuusisataa Naton ja sen liittolaisten surmaamina. Omien tappioiden minimoimiseksi Yhdysvallat tappaa toistuvasti terrorismista epäiltyjä ihmisiä ilmaiskuilla, joissa on kuollut vuosittain satoja syyttömiä. Siviiliuhrit lisäävät afganistanilaisten tukea Talebanille ja vihaa ulkomaisia joukkoja kohtaan.
Afganistanin presidentti Hamid Karzai on toistuvasti vaatinut Yhdysvaltojen presidenttiä Barack Obamaa lopettamaan ilmaiskut. Myös Afganistanin tunnetuin naisparlamentaarikko Malalai Joya on syyttänyt länsimaisia miehitysjoukkoja siviiliuhreista. Malalai Joya toivoo ulkovalloilta tukea ja solidaarisuutta, mutta ulkomaisten sotilaiden hän haluaisi lähtevän maasta.
Afganistanilaisten vastalauseista huolimatta myös Obaman Yhdysvallat on jatkanut ilmaiskuja ja ulottanut niitä Afganistanin lisäksi myös Pakistanin puolelle. Viime vuoden verisin ilmaisku oli saksalaisten syyskuussa 2009 Kunduzissa amerikkalaisilta tilaama isku bensavarkaita vastaan, joka aiheutti yli 140 siviilin kuoleman.
Sotilaat saavat lisää rahoitusta, siviilit eivät
Afganistanin konfliktin kiihtyessä puhe jälleenrakennuksesta on jäänyt taka-alalle: ISAF:in komentajan mukaan koko operaation tavoite on nyt "kapinan kukistaminen". Presidentti Barack Obama taas sanoi joulukuussa 2009 olevansa valmis vetämään kaikki joukot Afganistanista vaikka heti, jos ne eivät olisi välttämättömiä USA:n oman turvallisuuden kannalta.
Myös Suomi keskittyy Afganistanissa entistä enemmän sotilaalliseen toimintaan. Yli 80 prosenttia vuodelle 2010 annettavasta lisäpanoksesta Afganistaniin, 18 miljoonaa euroa, on sotilaallista tukea. Kehitysyhteistyöhön tulee ainoastaan 700 000 euron lisäys. Suomi varautuu myös sodan kiihtymiseen: hallituksen vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan Suomi aikoo hyödyntää taisteluosastoissa kehittämiään kykyjä kriisinhallinnassa Afganistanissa.
Kaikkiaan Suomi tukee Afganistania vuonna 2010 yhteensä yli 53 miljoonalla eurolla, josta sotilaat saavat 33 miljoonaa. Kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan osoitetaan yhteensä 18 miljoonaa ja vain 900 000 euroa suunnataan kansalaisjärjestöille. Kuitenkin juuri kansalaisjärjestöt, kuten Punainen risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Ruotsin Afganistan-komitea, ovat saaneet apua siviileille myös Talebanin hallitsemilla alueilla.
Rahoitus on vinoutunut sotilaallisten toimien eduksi siinä määrin, että sotilaat päätyvät usein tekemään välttämättömiä siviilitehtäviä. Tämä antaa alueen ihmisille vääristyneen kuvan demokratiasta ja oikeusvaltiosta.
Suomalaisten kriittisyys tapaan hoitaa Afganistanin konfliktia on kasvussa. Huhtikuun lopussa 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista haluaisi vetää suomalaiset sotilaat pois Afganistanista, kun kaksi vuotta sitten luku oli 19 prosenttia. Joukkojen lisäämistä kannattaa vain joka kymmenes. Kehitysapua sen sijaa tukee yli 80 prosenttia suomalaisista.
Saksan vasemmistopuolueen mielenilmaus huhtikuussa 2010 Lippstdatissa muisti Kunduzin ilmaiskun siviiliuhreja.
Tietolaatikko: Afganistanin konflikti
ISAF (International Security Assistance Force, ISAF): Vuonna 2001 aloitettu YK:n valtuuttama, NATO:n toteuttama kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. Vuonna 2010 liittoumassa on mukana 46 maata ja joukkoja yhteensä yli 100 000. Suomalaisia sotilaita ISAF:issa on 145 ja ensi vuonna enintään 195.
OEF (Operation Enduring Freedom): Afganistanissa toimiva osa Yhdysvaltojen käymää maailmanlaajuista terrorismin vastaista sotaa, lähes 40 000 sotilasta. OEF:n komentoketju on ISAF:insta erillinen, mutta sekä ISAF:in että OEF:n komentajana on vuodesta 2009 alkaen toiminut sama amerikkalainen kenraali Stanley McChrystal.
Taleban koostuu lukuisista eri ryhmittymistä. Monelle köyhälle nuorelle ryhtyminen palkkasotilaaksi Talebanin riveissä on ainoa mahdollisuus työllistyä.
Yhteensä Afganistanissa on kuollut vuodesta 2001 alkaen 1738 länsiliittouman sotilasta. Siviilejä on pelkästään kolmen viimeisen vuoden aikana kuollut ainakin 6000.