- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Turkki sulkee rajaansa
Helmikuun 5. Efrinin kantonissa Pohjois-Syyriassa löydettiin Turkin rajavartijoiden ampuma yhdeksänvuotias tyttö. Kuolemantapaus ei valitettavasti ole ainoa laatuaan, vaan tapaukset joissa Turkin rajavartijat ampuvat kuoliaaksi rajaa ylittämään pyrkiviä syyrialaisia, ovat tulleet lähes jokapäiväisiksi.
Virallisesti Turkki on puhunut Syyrian vastaisen rajan pitämisestä avoimena, mutta käytäntö puhuu yhä tiukentuvasta politiikasta. Turkin ja Syyrian välinen viisumivapaussopimus umpeutui 8. tammikuuta ja mitä ilmeisimmin sen uusiminen ei ole näköpiirissä.Viimeisimmät taistelut ovat pelkästään Luoteis-Syyriassa ajaneet kymmeniätuhansia pakolaisia Turkin rajalle, jossa heiltä on kuitenkin evätty pääsy Turkkiin. Virallisten rajanylityspaikkojen sulkeutuessa monet yrittävät ylittää 450 kilometriä pitkän rajan epävirallisesti. Vuodesta 2014 Turkki on kuitenkin rakentanut uutta kolme metriä korkeaa betonimuuria rajalle ja ottanut yhä tiukemman linjan epävirallisiin rajanylityksiin.
Rajamuurin rakentamista on kiihdyttänyt se että Daeshin vastaisessa taistelussa menestynyt kurdivetoinen kapinallisarmeija SDF (Syyrian demokraattiset joukot) on ottanut haltuunsa yhä suuremman osan Syyrian puoleista raja-aluetta. SDF:n kytkökset Turkin puolella toimivaan kurdijärjestö PKK:hon ovat tehneet Turkin ja SDF:n väleistä äärimmäisen kireät. Rajamuuri on omiaan entisestään kiristämään Turkin suhteita kurdeihin rajan kummallakin puolella, sillä kurdien näkökulmasta kyse on kurdien asuinalueiden keskelle vedettävästä keinotekoisesta esteestä.
Viisi vuotta kestäneen Syyrian sodan aikana Turkki on ottanut vastaan miljoonia pakolaisia, ja toimittanut avokätistä tukea monille Syyrian hallitusta vastaan taisteleville ryhmille. Erdoganin hallitsema Turkki on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä niin ihmisoikeuspolitiikastaaan kuin tuestaan Syyrian ääri-islamisteille. Syyrialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden pyrkimys päästä Turkin kautta EU:hun on kuitenkin nostanut Turkin EU:lle tärkeän portinvartijan rooliin. Kun yhä useampien EU-maiden pakolaispolitiikan johtotähtenä on pakolaisten pysäyttäminen mahdollisimman kauas omilta rajoilta, Turkki on EU:lle keskeinen yhteistyökumppani, jonka politikan kyseenalaisia puolia ollaan valmiit katsomaan läpi sormien. Syyrian vastaiselle rajalle rakennettavan muurin voi helposti nähdä olevan monille EU-tahoille mieleinen.
Turkin rajamuuri on on kuitenkin hyvin konkreettinen esimerkki siitä kuinka pakolaiskysymyksen ratkominen pelkästään kontrollipolitiikalla johtaa yhä traagisempiin seurauksiin. Sen sijaan että puututtaisiin Turkin politiikkaan, joka tuottaa pakolaisuutta niin Syyriassa kuin yhä enemmän myös Turkin rajojen sisällä, näyttää siltä että tiedossa on vain muureja ja luoteja niille jotka pyrkivät pakenemaan tuon politiikan seurauksia.