Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

Asevelvollisuuden kallis hinta

Kirjoittaja:

Puolustusministeriö totesi heinäkuussa julkaistussa Jehovan todistajien asevelvollisuutta koskevassa mietinnössä, että Puolustusvoimat ei kykenisi rekrytoimaan haluamiansa 24000 varusmiestä, jos asevelvollisuudesta luovuttaisiin Suomessa. Valitettavasti Puolustusministeriö ei kertonut tarkemmin, mistä Puolustusvoimien rekrytointivaikeudet johtuvat.

Yleensä työmarkkinoilla työnantajat kilpailevat työntekijöistä tarjoamalla asianmukaisen korvauksen, mielenkiintoisen työtehtävän ja miellyttävän työympäristön. Mitä paremmin edellä mainitut asiat on työpaikalla hoidettu, sitä enemmän ja laadukkaampia työnhakijoita työnantajalla on.

Puolustusvoimien rekrytointiongelman syy selviää vertaamalla varusmiesten työoloja ja päivärahoja heille tarjolla olevien vaihtoehtoisten työpaikkojen työympäristöön ja palkkatasoon. Alle 19-vuotiaiden ikäryhmässä suomalaisten keskipalkka on noin 2100 euroa kuukaudessa ja viikkotyöaika on lainsäädännön mukaisesti enintään 40 tuntia. Puolustusvoimat häviää selvästi kilpaileville työnantajille sekä palkassa että työoloissa, sillä ympärivuorokautisessa palveluksessa olevat varusmiehet saavat enintään 357 euroa päivärahaa kuukaudessa.

Varusmiespalvelus aiheuttaa merkittäviä tulomenetyksiä

Varusmiehille maksettavan päivärahan pienuus johtuu siitä, että vankilan uhalla palvelevien miesten työlle ei ole laskettu hintaa. Jos varusmiehet eivät olisi Puolustusvoimien palveluksessa, he voisivat opiskella tai tehdä töitä. Asevelvollisuusarmeijaa käyttävien maiden, kuten Suomen, puolustusmenoihin tulisi lisätä palvelusaikana menetettyjen työtulojen määrä, jotta saadaan selville Puolustusvoimien kansantaloudelle aiheuttama kokonaisrasitus.

Varusmiesten menettämien työtulojen määrä voidaan laskea esimerkiksi käyttämällä tietoa suomalaisten keskipalkasta, työttömyysasteesta ja tuottavuudesta olettaen, että varusmiesten työttömyysaste ja tuottavuus olisi siviilissä yhtä suuri kuin muilla väestöryhmillä. Varusmiesten päivärahat jätetään niiden pienuuden vuoksi tässä yhteydessä kokonaan huomiotta.

Jos varusmiehille maksettaisiin siviilissä samaa palkkaa kuin alle 19-vuotiaille keskivertosuomalaisille, 24 000 varusmiehen menettämien työtulojen määrä keskimääräisestä yhdeksän kuukauden varusmiespalveluksesta on noin 450 miljoonaa euroa. Jos menetetyt tulot laskettaisiin kaikkien työntekijöiden keskipalkkaan pohjautuen, tulomenetykset ovat noin 730 miljoonaa euroa. Kaikista korkein arvio tulomenetyksien määrälle saadaan laskemalla varusmiesten työpanoksen osuus bruttokansantuotteesta. Tällöin varusmiesten tulomenetyksien määrä on noin 1700 miljoonaa euroa.

Puolustusmenot kasvavat 900 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä

Valtioneuvoston huhtikuussa julkaisemassa julkistalouden selonteossa virallisten puolustusmenojen arvioidaan kasvavan 2900 miljoonasta eurosta 3800 miljoonaan euroon vuoteen 2022 mennessä. Jos edes puolet tästä 900 miljoonan euron budjettikasvusta vuosien 2018-2022 välillä käytettäisiin varusmiesten päivärahojen korottamiseen, varusmiehille voitaisiin maksaa vuodesta 2022 alkaen 2100 euron kuukausipalkkaa. Nykyistä merkittävästi korkeampi palkkataso luultavasti poistaisi Puolustusvoimilta varusmiesten rekrytointiongelmat ja mahdollistaisi asevelvollisuudesta luopumisen.

Jos 450 miljoonaa euroa tuntuu liian suurelta hinnalta asevelvollisuuden lakkauttamiselle, varusmiespalveluksesta aiheutuvia palkkakustannuksia voidaan laskea joko varusmiesten lukumäärää tai palvelusaikaa supistamalla. Jos Puolustusvoimat ottaisi vain 20000 varusmiestä, palkkakulut olisivat 270 päivän varusmiespalveluksessa vain 378 miljoonaa euroa (kuvio 1). Jos Puolustusvoimat lisäksi lyhentäisi keskimääräisen palvelusajan 180 päivään, varusmiesten palkkakulut olisivat 450 miljoonan euron sijasta vain 252 miljoonaa euroa (kuvio 2).

Kuvio 1. 270 päivän varusmiespalvelus 2100 euron kuukausipalkalla

Kuvio 1: Palkkakulut 270 päivän varusmiespalveluksessa

Kuvio 2. 180 päivän varusmiespalvelus 2100 euron kuukausipalkalla

Kuvio 2: Palkkakulut 180 päivän varusmiespalveluksessa

Varusmiehille kannattaa maksaa palkkaa

Palkanmaksua varusmiehille voidaan perustella oikeudenmukaisuuden lisäksi sillä, että palkanmaksu pakottaa Puolustusministeriön esittämään puolustusmenojen todellisen tason valtion budjetissa. Suomen viralliset puolustusmenot vuonna 2018 ovat noin 2900 miljoonaa euroa. Virallisiin puolustusmenoihin on laskettu esimerkiksi materiaalihankinnat, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä palkkakustannukset, mutta virallisista puolustusmenoista puuttuu varusmiesten asepalveluksen aikana menettämien työtulojen määrä. Suomen puolustusmenojen voidaan arvioida olevan kokonaisuudessaan noin 3350 miljoonaa euroa - 4600 miljoonaa euroa varusmiesten menettämien työtulojen määrästä riippuen. Kuten edellä on todettu, varusmiespalvelun aiheuttamien tulomenetyksien vähimmäismäärän voidaan arvioida olevan 24000 varusmiehelle noin 450 miljoonaa euroa.

Jos Puolustusvoimat velvoitettaisiin maksamaan varusmiehille 2100 euron suuruista kuukausipalkkaa, Puolustusvoimat joutuisivat miettimään merkittävästi tarkemmin, kuinka monta varusmiestä vuosittaisin tarvitaan. Suomen naapurimaissa varusmiesten lukumäärää on jo supistettu valtavasti. Varusmiehiä koulutetaan vuosittain Norjassa noin 10000 ja Ruotsissa sekä Tanskassa noin 4000. Luultavasti myös Suomen Puolustusvoimat vähentäisi varusmiesten käyttöä vastaavasti, sillä esimerkiksi 10 000 varusmiehen 180 päivän mittainen palvelu maksaisi palkkakulujen näkökulmasta vain 126 miljoonaa euroa (kuvio 2). Tällöin yhteiskunnan muihin kuluihin, kuten sosiaali- ja terveysmenoihin, olisi käytettävissä 324 miljoonaa euroa enemmän (= 450 miljoonaa euroa – 126 miljoonaa euroa), kun veroeuroja ei olisi sidottu ylimääräisten varusmiesten palkkakuluihin. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että varusmiespalvelun lyhentäminen muutamalla kuukaudella ja varusmiesten lukumäärän pienentäminen muutamalla tuhannella vähentäisi jo merkittävästi Suomen puolustusmenoja. Tämä kustannussäästö näkyisi suoraan virallisten puolustusmenojen supistumisena, jos varusmiehille maksettaisiin asianmukaista palkkaa. Kansantalouden näkökulmasta varusmiesten lukumäärä ja varusmiespalveluksen pituus kannattaa joka tapauksessa asettaa mahdollisimman alhaiseksi, sillä jokainen varusmiespalveluksessa vietetty päivä sekä lyhentää varusmiehen työuraa että pienentää työuran aikaisia tuloja. Kansainvälisten tutkimusten mukaan esimerkiksi hollantilaisille asevelvollisille maksettiin siviiliyhteiskunnassa pysyvästi noin 5 prosenttia huonompaa palkkaa kuin heidän asepalveluksen välttäneille ikätovereilleen, mutta Vietnam-veteraanien kohdalla vastaava palkkaero oli peräti 15 prosenttia.

Lehden numero: