Göran von Bonsdorff – Rauhanliikkeen veteraani täyttää 90 vuotta

Suomalainen, satavuotias rauhanliike on monen ikäpolven liike. Rauhanliikkeen veteraani, kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Göran von Bonsdorff täyttää maaliskuussa 90 vuotta.

Laura Lodenius

Ikä ei ole hidastanut Rauhanliiton kunniapuheenjohtajan tahtia: maaliskuussa 90-vuotias Göran von Bonsdorff on edelleen liiton aktiivisimpia jäseniä. Viime kesänä hän järjesti vanhassa, kunnosteilla olevassa Brinkhallin sukukartanossa Brinkhallissa professoriseminaarin EU:n turvallisuuspolitiikasta. Heti tämän perään  von Bonsdorff organisoi viikon kestävän, Kashmirin konflikteja käsittelevän kurssin. Kurssi kokosi yli 20 nuorta erilaisista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä Kashmirista puhumaan rauhan mahdollisuuksista. Ensi kesäksi valmisteilla on Venäjä-seminaari.

Von Bonsdorffilta on julkaistu vuosien varrella monia kirjoja useilla eri kielillä. Edelleen muun muassa Hufvudstadsbladetista saa säännöllisesti lukea hänen kolumnejaan ja kannanottokirjoituksiaan, joissa rauhanveteraani kommentoi ajankohtaista maailman menoa. Samalla hän valaa ihmisiin uskoa, että sotilaallisella voimapolitiikalla uhkaamisen sijasta maailman maat voivat - jos haluavat – rakentaa valtioiden ja kansojen välisiä suhteita keskinäisen yhteistyön varaan. Niin Israelin ja Palestiinan konflikti, kurdien asia kuin Kashmirin pitkäaikainen konfliktikin ovat vieneet von Bonsdorffia ympäri maailmaa rauhanasian puolestapuhujana.

Emeritusprofessori on tullut tutuksi kaikille sodanjälkeisille sukupolville rauhanaktiiveja. Lisäksi von Bonsdorff on Helsingin Yliopiston ensimmäinen kansainvälisen politiikan professori. Hänen luennoillaan on käynyt koko nyky-Suomen virkamiesten sekä poliittisten ja akateemisten vaikuttajien kaarti. Suomi oli 1960-luvulla vielä varsin suljettu ja akateeminen maailma oli perinteisen konservatiivinen ajatusmaailmaltaan, mutta von Bonsdorff edusti tuolloin yliopiston professorikunnassa liberaalia, suvaitsevaa ja modernia kansainvälisyyttä.

Yhteistyötä sotien sijaan

Göran von Bonsdorffista on kerrottu lukuisia tarinoita niin yliopistolla kuin rauhanliikkeessäkin. Osa tarinoista oli professorin anekdootteja sodasta, osa puolestaan täyttyi kauniista, von Bonsdorffiin ihastuneista naisista. Sodasta von Bonsdorff selvisi eräänlaisena aatelisena Sveijkinä: hengissä ja hyvässä kunnossa, mutta entisestään vahvistuneella sodanvastaisella vakaumuksella. Hänen rauhanaatteensa on vain vahvistunut vuosien varrella.

”Talouden globalisaatio vaikuttaa siihen, että maailman ongelmista tulee yhteisiä”, von Bonsdorff toteaa.

Professori opettaa nuorille, että me emme voi pakottaa maailman lukuisten eri kulttuurien edustajille omaa yhteiskuntajärjestystämme ja kulttuuriamme. Silti me voimme luoda globaaleja, eettisiä pelisääntöjä.

”Pohjoismaat pystyivät luomaan sotaisasta historiasta huolimatta yhteisen, keskinäisen 'turvallisuusyhteisön'. Yhteisön alueella maat eivät uhkaa toisiaan, vaan ovat toisistaan riippuvaisia, ja toimivat sen vuoksi tiiviissä yhteistyössä. Tänä päivänä myös esimerkiksi Euroopan Unioni on sisäisesti turvallisuusyhteisö. Siihen kuuluvat maat eivät tule sotimaan keskenään, koska ne tarvitsevat toisiaan ja ovat toisistaan riippuvaisia. Meidän pitää vahvistaa keskinäiseen yhteistyöhön perustuvia kansainvälisiä suhteita – niin että loppujen lopuksi koko maailmasta tulee turvallisuusyhteisö.”

Bonsdorff ottaa esimerkiksi EU:n ja Venäjän suhteet:

”EU:n haaste on tehdä muun muassa taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa sen sijaan, että rakennetaan uhkakuvia ja vastakkainasettelua.”

USA:n meno ärsyttää

Yhdysvaltojen nykyhallinnon meno ärsyttää Göran von Bonsdorffia valtavasti. Hänellä ei riitä ymmärrystä USA:n käymälle ”terrorismin vastaiselle sodalle” Irakissa ja Afganistanissa.

”Sivistysvaltio ei voi millään puolustella sitä, että naisia ja lapsia tapetaan.”

Emeritusprofessori ei ylipäänsä usko sotilaallisiin ratkaisuihin: aina on löydettävissä poliittisia ratkaisuja, jos vain on halua. Von Bonsdorff olisi valmis menemään neuvotteluihin Afganistanin vuoriston luoliin vaikka Bin Ladenin kanssa.

”Sellaisia tahoja ei olekaan, joiden kanssa ei kannattaisi yrittää neuvotella”, von Bonsdorff julistaa nuoremmille rauhanaktiiveille.

Toinen aihe, joka saa miehen verenpaineen nousemaan, on Nato-kiihkoilijoiden into saada Suomi Naton riveihin.

”Vastustan Suomen Nato-jäsenyyttä. Voimme olla yhteistyössä Natonkin kanssa, mutta jäsenyys ei olisi Suomen etu”, von Bonsdorff uskoo.

”Suomella tulee olla hyvät yhteistyösuhteet kaikkiin valtioihin, varsinkin naapurimaihin. Nato- jäsenyys ei edistäisi tätä pyrkimystä.”

PAX onnittelee Göran von Bonsdorffia tämän 90-vuotissyntymänpäivän johdosta.

Rauhanasemalla järjestetään 18.3. kello 19 juhlat von Bonsdorffin kunniaksi. Illalliskortteja voi lunastaa 15 euron hintaan Rauhanliitosta.

Kuvatekstit:

Ensimmäinen kuva ylhäältä: Göran von Bonsdorff on vieraillut ympäri maailmaa rauhantyön merkeissä. Tässä hän tapaa Tshernobyl-lapsia.

Toinen kuva ylhäältä: Rauhanliiton puheenjohtaja Kalevi Suomela ja emerituspuheenjohtaja Göran von Bonsdorff.