- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Täydellinen ydinkoekielto ehkä mahdollinen
Kaikki ydinkokeet kieltävä YK-sopimus saattaa olla voimaantulon kynnyksellä.
Kaikki ydinkokeet kieltävä YK-sopimus on esillä YK:n CD-konferenssissa, joka käynnistyi tammikuun lopussa kuin kymmenvuotisesta Ruususen unesta. Brittien puolustusministeri kävi puhumassa valvotun ydinaseriisunnan tarpeellisuudesta. USA vastusti kiivaasti Venäjän ja Kiinan esitystä avaruusasevarustelun estämisestä.
Koekieltosopimus, jota diplomatiassa nimitetään CTBT-sopimukseksi (Comprehensive Test-Ban Treaty), muodostui YK:n ydinaseriisuntapolitiikan viimeiseksi saavutukseksi ennen koneiston halvaantumista 1997. Lyhyen ajan kuluessa seitsemän maata on ratifioinut CTBT-sopimuksen. Kaikkiaan 144 maan parlamentit ovat jo hyväksyneet sen ja sitoutuneet kieltämään ydinaseiden koeräjäytykset. Paineet kasvavat, jotta sopimus saatettaisiin voimaan nopeasti. Voimaantulo on kiinni enää yhdeksän maan päätöksestä. Vastaanhangoittelijat ovat eripurainen ryhmä, mutta harvalla on varaa jättäytyä viimeiseksi.
Täyskieltosopimus täydentää ilmakehässä suoritettavat kokeet kieltävää, osittaista ydinkoekieltosopimusta vuodelta 1963. Sopimus on YK:n ensimmäisiä saavutuksia aseriisunnan alalla. Se on tärkeä osa ydinsulkusopimusjärjestelmää, jolla pyritään estämään ydinaseiden omistuspohjan laajeneminen. Tietoisuus kaikkialle ilmakehään leviävän radioaktiivisuuden terveysvaikutuksista mobilisoi kannattajia myös 1960-luvun alun sadankomitealaiselle rauhanliikkeelle. Osittainen koekielto neuvoteltiin muutamassa kuukaudessa. Osittaisesta täyskieltoon eteneminen vei yli 30 vuotta.
Vuoden 1945 jälkeen on tehty 2051 ydinkoetta, joista paljaan taivaan alla 528. Lääkärien rauhanjärjestö IPPNW on laskenut niiden globaalina seurauksena noin 430 000 ihmisen kuolleen syöpäsairauksiin vuoteen 2000 mennessä. Seuraukset luonnolle ovat arvioimatta.
Kokeet maan alla
Ydinkokeet ovat välttäneet yleisen tuomion siirtymällä maan tai veden alle. Useimmista maanalaisistakin kokeista karkaa saasteita ilmakehään. Jopa USA:n suorittamista 824 kokeesta 433 tuotti ilmakehäpäästöjä. Neuvostoliiton Novaja Zemljalla ja myöhemmätkin esimerkiksi Kuolan niemimaan apatiittialueella, maan alla, suorittamat räjäytykset havaittiin helposti myös Suomen Lapissa. Kun Rauhanliiton ja Sadankomitean valtuuskunta kävi 1990 moittimassa Neuvostoliiton suurlähetystössä maata sen viimeiseksi jääneestä ydinkokeesta, lähetystön henkilöstö vaikutti vilpittömän hämmästyneeltä, että räjäytyksissä olisi jotain huomionarvoista.
Ranskan ydinkokeet Polynesiassa 1996 aiheuttivat valtaisan protestimyrskyn ja ranskalaisten tuotteiden boikotteja kaikkialla maailmassa. Suomessakin Alko joutui kaatamaan viemäriin ranskalaisia punaviinejä myrkkyjen pelossa.
Edes Pohjois-Korea ei uskaltanut suorittaa räjäytystään lokakuussa 2006 avoimen taivaan alla. Maan alle sen vei ensisijassa pyrkimys salata aseen yksityiskohdat, mutta CTBT-organisaatio kykeni sekä havaitsemaan välittömästi räjäytyksen, että määrittelemään muutamassa kuukaudessa räjähteen ominaispiirteet. Pommi oli merkittävän pieni, vain noin 0,5 kilotonnia (500 kiloa tavanomaista räjähdettä), mutta identifioitavissa CTBT-verkoston seismisillä asemilla. Ilmakehään karanneet radionukleidit olivat livahtaa harvan havaintoasemaketjun saavuttamattomiin. Ne tavoitettiin vasta toiselta puolen maapalloa. Ne todistivat, ettei Pohjois-Korea ollut bluffannut.
Edes suurvallat eivät ole tuoneet julkisuuteen parempaa tutkimustietoa räjäytyksestä. CTBT:n verkostossa on jo yli 200 havaintoasemaa – yli 300 on tavoitteena. Analysointikeskus sijaitsee Wienissä. Suomi osallistuu verkostoon ja verifiointiin vahvalla panoksella.
Kenelle jää Musta Pekka?
Täydellinen ydinkoekieltosopimus jakaa jäsenmaat kahteen kategoriaan. ”Liite 2” sisältää maat, joilla on kyky valmistaa ydinase. Jotta CTBT-sopimus voisi tulla voimaan, kaikkien näiden maiden on hyväksyttävä sopimusteksti. Valtioita on 44, ja tammikuun 2008 lopussa puuttui enää yhdeksän maan hyväksyntä. Suomi kuuluu lensimmäisiin ratifioijiin. Avainmaista sopimuksen ovat allekirjoittaneet – mutta eivät vielä ratifioineet – USA, Iran, Israel, Kiina, Egypti ja Indonesia.
Sopimuksen ratifiointi poistaisi paljon epäluuloja Iranin ydinohjelmaa kohtaan. Toimintavarman uraaniaseen se tosin pystyisi rakentamaan ilman koetta – Hiroshiman tuhonnutta uraanipommiakaan ei testattu. Israelin ydinmahtia ei enää epäillä, mutta se saattaa tarvita ydinkoetta esimerkiksi voimannäyttöön kriittisessä tilanteessa.
Halu laajentaa ydinvoimatuotantoa ja samalla tehdä uskottava pesäero ydinaseisiin kerää Egyptin ja Indonesian alle kuumia hiiliä. Kiinan ydinasekehityksestä ei tiedetä paljoa. CTBT-sopimus on maannut jo vuosikausia sen kansankongressin valiokunnassa. Jos Kiina seuraa trendiä ja ryhtyy kehittämään pieniä ”design-kärkiä”, se voi tarvita myös lisäkokeita.
USA:lla on uuden ydinkärjen kehitysohjelma (RRW), jonka tuotantovaiheeseen siirtyminen ei välttämättä vaadi koeräjäytyksiä. Maa pystyy myös simuloimaan räjähdyksiä tietokoneilla. Se suorittaa jatkuvasti kokeita, joiden teho jää sovitun ilmoituskynnyksen alle (ns. alikriittiset testit).
USA on kuitenkin arvioinut, että ikääntyvien kärkien toimintavarmuus voisi edellyttää jossain vaiheessa myös loppuun viedyn kokeen täydellisellä aseella. Kongressi äänesti CTBT-sopimuksesta 1999, eikä se saavuttanut vaadittua 2/3 enemmistöä. Uuden demokraattienemmistöisen kongressin listalla on uusi ratifiointiesitys (ed. Ellen Tauscher) mutta kongressin vastaus siihen on epävarma, vaikka maan presidentiksi 1.1.2009 nousisi radikaalin ydinasepolitiikan edustaja.
Kylmän sodan kauden poliitikot George Schultz, Henry Kissinger, William Perry sekä Sam Nunn vaativat tammikuussa 2007 paluuta Reaganin viimeisiin linjauksiin ja luopumista kaikista ydinaseista. He uudistivat vaatimuksensa tammikuussa 2008 ja esittivät CTBT-sopimuksen ratifiointia.
Intia istuu kirkonharjalla
Liitteen maista täysin sopimuksen ulkopuolella ovat kovapäisimmät: Intia ja sen kiistakumppani Pakistan sekä Pohjois-Korea. Ne eivät ole sen paremmin allekirjoittaneet sopimusta kuin vihjanneetkaan sen esittelyyn parlamenteissaan. Kaikilla on ydinase, joskin Pohjois-Korean uskotaan taipuvan painostuksen alla ja luopuvan aseteknologiasta ja –materiaalista talousapua vastaan. Intian ja Pakistanin välinen raju asevarustelukilpa aiheuttanee siirtymisen nykyisistä karkeista aseista sofistikoituihin fuusioräjähteisiin (vetypommi). Kumpikin karttaa CTBT-sopimusta, joka perimmiltään tähtää juuri laadullisen asekehityksen pysäyttämiseen ja sisältää tehokkaita seuranta-, todennus- ja tarkastusmenettelyjä. Intia pyrkii sopimaan aluksi USA:n ja myöhemmin muiden ydinteknologiamaiden kanssa yhteistyösopimuksia, jotka eivät nykyisin ole mahdollisia maan jättäydyttyä myös ydinsulkusopimuksen ulkopuolelle. Lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Intian ja Pakistanin kanssa käytävälle kaupalle kieltoja ja pakotteita maiden suorittamien ydinräjäytysten vuoksi jo 1998.
Monet maat ovat kutsuneet Intiaa mukaan koekieltoon. Pääministeri Manmohan Singh itsekin väläytti heinäkuussa 2005 sopimukseen liittymistä. Periaatteessa USA:n lainsäädäntö vaatii keskeyttämään yhteistyön, jos Intia suorittaa kokeen. Tämä tavoite voisi olla myös muilla rahakkaista teknologiakaupoista kiinnostuneilla mailla, jotka joutuvat etsimään viikunanlehtiä perustellakseen ratkaisujaan kansalaisille ja kansainvälisillä foorumeilla (YK ja ydintuottajien järjestö NSG)
CTBT-organisaatio: www.ctbto.org
Koekiellon valvonta Suomessa: