- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Afganistanin rauhanseminaari etsi avaimia parempaan tulevaisuuteen
Suomessa asuvien afgaanien ja Afganistanin parissa työtä tekevien suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajia kokoontui marraskuun lopulla ensimmäistä kertaa Suomen Rauhanliiton ja Safer Globe Finlandin järjestämään seminaariin pohtimaan keinoja Afganistanin auttamiseksi. Liki 40-henkinen osanottajajoukko kehitti lukuisia ideoita rauhanrakentamiseen ja samalla myös kotouttamiseen liittyen. Tilaisuuden avannut ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja kiitti kansalaisyhteiskuntaa sen halusta toimia rauhan eteen ja lupasi Suomen lisäävän kehitysyhteistyön rahoitusta Afganistanissa.
Helsingistä, Vantaalta, Turusta, Hämeenlinnasta, Nokialta ja Jyväskylästä saapuneet afgaanit kiittelivät ulkoministeriä tapaamisen järjestymisestä ja pitivät erityisen arvokkaana, että heiltä ensimmäisen kerran kysytään ajatuksista Afganistanin tilanteen parantamiseksi. Monet seminaarin osanottajista ovat toimineet ennen maan hallinnossa – joukossa oli muun muassa maan entinen varaulkoministeri – tai johtavissa ammateissa, kuten opettajina tai insinööreinä. Afgaanit muistuttivat heidän olevan ammatti- ja kielitaitoisia ihmisiä, jotka tuntevat maan sekä sen olosuhteet ja tietävät millaiset ratkaisut siellä toimivat. Osa heistä olisi valmiita työskentelemään erilaisissa hankkeissa asiantuntijoina, mutta heidän osallistumishalukkuuttaan ei ole kukaan tiedustellut. Seminaariosallistujien mielestä tällä hetkellä kotouttamisessa ei hyödynnetä riittävästi heidän taustaansa ja osaamistaan.
Rauhanseminaariin osallistuneet afgaanit toivoivat Suomen avun kohdistuvan tavallisten kansalaisten kannalta elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuoltoon, sähköntuotantoon, teollisuuden kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä terveydenhuoltoon. Avun ei tarvitse aina olla rahaa. Enemmän arvostetaan koneita ja laitteita sekä tietotaitoa niiden käyttämiseksi.
Afganistan voi niin hyvin kuin sen naiset voivat. Niinpä naisten asemaa tulee parantaa säätämällä lakeja ja panemalla niitä täytäntöön sekä antamalla naisille toimintamahdollisuuksia. Pienyrittäjyyden tukeminen ja taloudellisen toimeentulon takaaminen avaavat naisille uusia mahdollisuuksia. Myös asenteiden muuttaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Afganistanin kehittämiseksi tarvitaan ennen kaikkea lisää koulutusta. Lukutaidottomuus on suuri este koulutukselle ja vanhojen asenteiden poistamiselle. Myös opettajien koulutusta ja ammattitaitoa tulee kehittää. Rauhanseminaarin nuorisotyöryhmä haluaisi perustaa Suomen ja Afganistanin välille nuoriso- ja opiskelijavaihtoa, jotta kehitys saataisiin liikkeelle. He muistuttivat, että maan väestöstä yli puolet on lapsia ja nuoria. Heissä on avain Afganistanin parempaan tulevaisuuteen.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
