- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Armeija väistelee todellisia haasteita
”Teknoarmeijalle EI”, otsikoi puolustusvoimat tiedotteensa komentajansa kenraali Ari Puheloisen puheesta 199. maanpuolustuskurssin avajaisissa 7. marraskuuta. Yhtä lailla tiedotteen otsikoksi olisi voitu kirjoittaa ”Ei massa-armeijalle”, sillä sen Puheloinen itse asiassa torjui selkeämmin kuin teknoarmeijan, jonka hän sulki pois rahapulaan vedoten.
Massa-armeijan ongelmaksi Puheloinen totesi sen suuruuden seuraukset: ”yksiköt väistämättä jäisivät hyvin puutteellisesti varustetuiksi ja siten vaarallisen tehottomiksi”. Puheloisen mukaan tavoiteltava malli sijoittuu tekno- ja massa-armeijan väliin. Hän jätti kuitenkin auki sen, mihin kohtaan ääripäiden väliin uudistettava armeija sijoittuisi. Keskelle, lähemmäksi massa-armeijaa, vaiko lähemmäksi teknoarmeijaa?
Puheen sisältöä tulkitsemalla voi päätellä, että Puheloinen haluaa uudistettavan armeijan olevan lähempänä tekno- kuin massa-armeijaa. Todettuaan ensin, ettei kaikkia joukkoja ole mahdollista varustaa nykyaikaisimmalla kalustolla, Puheloinen jatkoi: ”on sellaiseen [nykyaikaiseen kalustoon] tarkasti harkituilla alueilla järkevää panostaa”. Edelleen Puheloinen korosti tietotekniikkaan sijoittamista. Sitä tarvitaan hänen mukaansa erityisesti tilannetietoisuuden ylläpidon ja johtamisen nopeuden turvaamiseen. ”Vastaava johtamisjärjestelmien kehitys on Suomen turvallisuusympäristössä muuallakin täydessä käynnissä”, Puheloinen huomautti.
Niin ikään komentaja perusteli pitkän kantaman asejärjestelmien hankintoja maavoimille ja ilmavoimille, jotka on kirjattu valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Kiertoilmaisu pitkän kantaman asejärjestelmät tarkoittaa ohjuksia, jotka voidaan laukaista joko maasta tai Hornet-hävittäjistä.
Ennaltaehkäisevän vaikutuksen ohella Puheloinen perusteli ohjusten tarpeellisuutta viittaamalla suomalaisen tykistön merkitykseen kesän 1944 torjuntataisteluissa, jolloin ”hyökkääjää voitiin torjua tulella jo sen ryhmittymisalueilla ennen kuin se olisi tullut kaikella voimallaan puolustuksemme eteen”.
Vanhentuneesta kalustosta kenraali haluaa päästä eroon, ja tämä osa puheesta oli nostettu puolustusvoimien tiedotteen kärjeksi. Vanhentuneen kaluston ongelma on havaittu myös Itävallassa. YLEn julkaiseman AFP:n uutisten mukaan Itävallan armeija myy, romuttaa tai kierrättää kaksi kolmasosaa panssarivaunuistaan. Tavoitteena on, että vuoden 2013 loppuun mennessä nykyisistä 1200:sta panssarivaunusta olisi jäljellä 389. Itävallan puolustusministeri Norbert Darbosin mukaan tällaiselle kalliille kalustolle ei ole enää tarvetta.
Darbosin mukaan tulevaisuuden haasteita ovat tietoverkkojen turvallisuutta ja terrorismia koskevat uhat. Tästä syystä myös Itävallan sotilaalliset kyvyt tulisi sopeuttaa siihen, ”mitä nykyajan sodankäynti todellisuudessa tarkoittaisi”.
Tällaisia rohkeita avauksia myös suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu kaipaisi. Panssarivaunujen määrä ei välttämättä ole olennaisia asia, mutta aloittaa voisi esimerkiksi aluepuolustuksen mielekkyyden, yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuuden ja realististen, nykyisyyteen sekä lähitulevaisuuteen sidottujen uhkakuvien pohdinnasta.
Oireellista ja huomionarvoista on se, ettei Puheloinen sanonut näistä asioista puheessaan sanaakaan.
Lue lisää:
Puheloisen puhe.
YLEn uutinen.
Kuva: Johnson Cameraface, flickr