- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Boko Haram – Nigerian Taliban
Boko Haram nousi maailmanlaajuiseen tietoisuuteen huhtikuussa 2014, jolloin liikkeen taistelijat sieppasivat 276 koulutyttöä Nigerian Chibookissa. Boko Haram, viralliselta nimeltään ”Islamin tietä seuraavien saarnaamis- ja jihadryhmä” (Jamā‘at Ahl as-Sunnah lid-Da‘wah wa’l-Jihād) syntyi karismaattisen saarnaajan Mohammed Yusufin johtamana vuonna 2002. Alkuvuosina ryhmä toimi laillisissa puitteissa saarnaten tiukkaa wahhabistista uskontulkintaa ja perustaen moskeijoita, islamilaisia kouluja ja yhdistyksiä. Vuoteen 2009 mennessä Nigerian koillisesta Bornon osavaltiosta lähtöisin oleva ryhmä oli saavuttanut kannatusta Pohjois-Nigerian muslimien keskuudessa ja sen jäsenmäärä oli eräiden arvioiden mukaan kasvanut noin puoleen miljoonaan.
Heinäkuun lopussa 2009 Boko Haramin ja Nigerian viranomaisten välit kiristyivät räjähdyspisteeseen. Poliisi pidätti ja ampui Boko Haramin jäseniä syyttäen näitä aseellisen kapinan valmistelusta valmistelusta. Liikkeen kannattajien mellakoitua ja hyökättyä poliisia vastaan, armeija käynnisti laajamittaisen operaation Boko Haramia vastaan. Muutaman päivän aikana väkivaltaisuuksissa sai surmansa noin 700 ihmisiä, joista pääosa oli Boko Haramin kannattajia. Liikkeen johtaja Mohammed Yusuf pidätettiin liikkeen keskuksessa ja Bornon osavaltion pääkaupungissa Maidagarissa ja poliisi ampui hänet hämärissä olosuhteissa. Henkiin jääneet liikkeen aktiivit painuivat maan alle ja liikkeen uudeksi johtajaksi nousi Yusufin entinen avustaja Abubakar Shekau.
Shekaun johdolla Boko Haram käynnisti aseellisen kampanjan, joka kiihdytti myös Nigerian turvallisuusjoukkojejn vastaiskuja. Toukokuussa 2013 Nigeria julisti liikkeen iskujen takia poikkeustilan kolmeen koilliseen osavaltioon ja kuudesa viikossa pidätettiin tai surmattiin tai lähes 2000 liikkeen kannattajaksi epäiltyä. Vaikutukset olivat kuitenkin ohimeneviä ja väkivaltaisuudet levisivät pian enetisestään. Yhä usemmat konfliktialueet joutuivat myös pakenemaaan ja Nigerian sisäisten pakolaisten määrä kasvoi pian satoihintuhansiiin. Loppuvuonna 2014 tilanne kriisiytyi entisestää Boko Haramin vallatessa laajoja alueita Koillis-Nigeriassa. Tammikuun alussa 2015 Boko Haram valtasi Bagan kaupungin Tsad-järven rannalla tappaen joukoittain paikallisia asukkaita. Kuolonuhrien määräksi arvioitiin jopa 2000. Järjestön toiminta on laajentunut viime aikoina myös Koillis-Nigeriaa lähellä olevien naapurimaiden alueelle. Kriisin paheneminen on saanut Afrikan Union ja naapurimaat reagoimaan ja tuhansia Kamerunin, Tsadin, Nigerin ja Beninin armeijan sotilaita on lähetetty osallistumaan taisteluun Boko Haramia vastaan. Boko Haram puolestaan on hakeutunut läheisempään yhteyteen muiden islamististen ääriryhmien kanssa ja maaliskuussa 2015 ryhmän ilmoitettiin tunnustaneen ISIS:in johtajan Abu Bakr Al-Baghdadin kalifikseen.
Väkivaltaa paenneita nigerialaisia pakolaisleirillä Nigerin puolella rajaa. Kuva: EC/ECHO/Wim Fransen/Flickr
Ideologia ja organisaatio
”Haram” järjestön nimessä on islamilainen termi joka voidaan kääntää osapuilleen ”kielletty”, ”boko” puolestaan arvellaan usein olevan väännös englanninkielen sanasta ”book”(kirja), mutta tosiaalta se voidaan kääntää myös ”vääräksi” tai ”huijaukseksi”. Käytännössä sanalla viitataan Pohjois-Nigeriassa usein länsimaistyyppiseen koulutukseen ja länsimaiseen kulttuuriin yleisemminkin. Länsimaisen koulutuksen ja ja kulttuurin vastustaminen on ollut järjestön ideologian ytimessa sen alkuajoista lähtien. Länsimaisuuden vastustaminen ei kuitenkaan ole Boko Haramin yksinoikeus, vaan sen teemoilla on ollut laajaa kaikupohjaa Pohjois-Nigeriassa jo pidemmän aikaa. Pohjois-Nigeria on ollut islamilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä jo vuosisatoja, kun taas länsimainen vaikutus tunkeutui alueelle vasta 1900-luvun alussa brittien liittäessä alueen osaksi Nigerian siirtomaata. Sittenkin brittivallan vaikutus alueella jäi varsin pinnalliseksi ja siirtomaavallan tuomia vaikutteita vastustettiin usein aktiivisesti. Länsimaistyyppiset koulut yhdistettiin alueella usein kristilliseen lähetystyöhön.
Ymmärtääkseen Boko Haramin vihamielisyyttä länsimaiselle koulutusjärjestelmälle on huomattava että niin järjestön perustaja Yusuf kuin nykyinen johtohahmo Shekau ovat itse alueen perinteisen islamilaisen koulutusjärjestelmän kasvatteja. Erityisesti Pohjois-Nigeriassa noin puolet lapsista on virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella ja monissa osavaltioissa koraanikouluissa on enemmän oppilaita kuin virallisissa kouluissa. Tilanteessa jossa julkisten koulujen opetus on usein ala-arvoista ja koko koulutusjärjetelmään on rakennettu sisään etnistä syrjintää, koraanikoulut tarjoavat usein varteenotettavan vaihtoehdon.
Oikeusjärjestelmänkin osalta Pohjois-Nigeriassa on vallalla kaksoisjärjestelmä. 1990-luvun lopulta lähtien Nigerian pohjoisissa osavaltiossa on sovellettu länsimaisen oikeusjärjestyksen ohella ja tilalla islamilaista sharia-lakia. Kysymys islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin ja koulutuksen suhteesta ei ole vain ideologinen, vaan monille koraanikoulujen opettajille ja oppilaille keskeinen työllistymiseen, yhteiskunnalliseen asemaan ja toimeentuloon littyvä kysymys.
Boko Haramin organisaatioon, rahoitukseen ja toimintaan liittyy monia avoimia ja kiistanalaisia kysymyksiä, joiden vuoksi liikettä on hankala analysoida. Useiden arvioiden mukaan Boko Haram on nykyisin melko hajanainen liike jonka nimen alla toimii niin erilaisia islamistisia kuin lähinnä rikollisiakin ryhmittymiä. Liikkeen johtajan Abubakar Shekaun nimissä julkaistuista videoistakin monet ovat kiistanlalaisia ja Shekaun hengissäolemista on epäilty useaan otteeseen. Nigerian hallituksen pyrkimykset neuvotteluihin ovat kariutuneet osin myös epäselvyyteen liikkeen todellisesta johdosta. Osalla ryhmistä voi olla yhteyksiä paikalliseen valtaeliitin jäseniin, joiden usein syytetään käyttävän Boko Haramin väkivaltaa omiin tarkoituksiinsa. Pääosa järjestön rahoituksesta kertynee pankkiryöstöistä, kidnappauksista ja kiristyksestä, vaikka eräiden arvioiden mukaan myös huumeiden salakujetuksella ja ulkopuolisilla rahoittajilla olisi roolinsa.
Boko Haramin pommi-iskun jälkiä Josin kaupungin markkinoilla. Kuva: AFP PHOTO / STR/Flickr
Tausta
Nigerian 170-miljoonaisesta väestöstä noin puolet on pääosin maan pohjoisosissa asuvia muslimeja ja suunnileen yhtä suuri osa maan etelä-ja keskiosissa enemmistönä olevia kristittyjä. Eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien väliset, ajoittain avoimeksi väkivallaksi puhjenneet jännitteet ovat olleet maan politiikassa keskeisellä sijalla koko itsenäisyyden ajan.
Etnistä ja uskonnollista identiteettiä on paljon käytetty poliitisen tuen kalastelussa ja niin sanottu indigene-järjestelmä on toiminut yleisesti paikallishallinnossa harjoitetun etnisen syrjinnän virallisena, mutta mielivaltaisena muotona. Raju sosiaalinen eriarvoisuus, heikko ihmisoikeustilanne, köyhyys, laaja korruptio ja hauras demokratia ovat olleet omiaan lietsomaan jännitteitä. Tältä osin Boko Haramin voi nähdä vain viimeisimpänä lenkkinä väkivallan ketjussa. Uskonnollisesti ja etnisesti motivoituneet väkivaltaisuudet vaativat jo ennen Boko Haramin aseellista kapinaa tuhansia kuolonuhreja muun muassa sharia-lain käyttöön liittyneissä mellakoissa. Väkivaltaisuuksia ovat lietsoneet niin muslimien kuin kristittyjen ääriryhmät ja sekä paikallisten poliitikkojen että turvallisuusjoukkojen jäsenten on väitetty sekaantuneen niihin.
Humanitaarinen katastrofi
Boko Haramin ja Nigerian hallituksen välinen konflikti on edetessään saanut yhä brutaalimpia piirteitä. Boko Haramin hyökkäykset kouluja ja siviiliväestöä vastaan ovat herättäneet laajaa ja ansaittua järkytystä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se että Nigerian turvallisuusjoukkojen toiminta konfliktissa ei ole juurikaan jäänyt jälkeen raakuudessa.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet armeijan ja poliisin pidättäneen, kiduttaneen ja surmannneen tuhansia Boko Haramin kannattajiksi epäiltyjä, usein erittäin epämääräisillä perusteilla. Vain harvoja Boko Haramin jäseniä on tuotu oikeuteen, mutta satamäärin pidätettyjä on kuollut hämärissä olosuhteissa. Armeijan on myös raportoitu syyllistyneen Boko Haramin kannattajiksi epäiltyjen joukkomurhiin ja raiskauksiin sotilasoperaatioiden yhteydessä. Konfiktin laajetessa myös muiden maiden turvallisuusjoukkoja, ennen kaikkea Kamerunin armeijaa on epäilty laajoista ihmisoikeusrikkomuksista. Konflikti on vaatinut ainakin 15 0000 ihmishenkeä ja yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan.
Boko Haramin vastaisen puolisotilaallisen joukon jäseniä. Kuva: Wikimedia Commons
Boko Haram ja globaali ääri-islamismi
Boko Hramin yhteydet Al-Qaidaan, ISIS:in ja muihin islamistisiin ääriryhmiin ovat saaneet aikaan paljon spekullatiota, mutta vähän tietoa. Maaliskuussa 2015 ilmoitettu Boko Haramin liittyminen ISIS:in ”islamilaiseen valtioon” ei juuri selvennä suhteiden tosiasiallista laatua. On todennäköistä että Boko Haramilla on jonkinlaisia yhteyksiä muualla Afrikassa, ennen kaikkea Malissa, Algeriassa, Libyassa ja Somaliassa toimiviin islamistisiin ääriryhmiin jotka ovat osa ISIS:in tai Al-Qaidan kansainvälisiä verkostoja. Tätä kautta Nigerian islamistit ovat myös voineet saada aseita, rahoitusta ja koulutusta. Yhteydet ovat kuitenkin väistämättä jo maantieteellisistä syistä rajoitettuja, eikä Boko Haramin nousua ja radikalisoitumista voi selittää ainakaan ensisijaisesti näillä ulkoisilla tekijöillä. ISIS:in osaksi julistautumisen taustalla lienee pyrkimys nostaa Boko Haramin kansainvälistä näkyvyyttä ja saada sitä kautta rahoitusta ISIS:iltä tai muilta islamistisilta tahoilta esimerkiksi Persianlahdella.
Yhteisestä retoriikasta ja symboliikasta huolimatta on myös huomattava Boko Haramin ja ISIS:in ideologian ja jäsenistön välinen ero. Siinä missä Boko Haram on suunnannut hyökkäyksensä koko länsimaistyyppistä koulutusta vastaan, ISIS:in militanteista monet, mukaan lukien Bagdadin yliopistosta valmistunut ”kalifi” Abu Bakr Al-Bagdadi ovat sen läpikäyneitä. Eniten Boko Haramilla näyttääkin olevan yhtäläisyyttä Afganistan taleban-liikkeen kanssa, joka ilmeisesti onkin ollut Boko Haramin esikuva varhaisista vuosista lähtien, vaikka liikkeiden väliset käytännön yhteydet lienevät heikot. Talebanin tavoin Boko Haram kuitenkin koostuu suurelta osin koraanikoulujen kasvateista, joiden intressit lienevät pikemminkin paikallisia kuin globaaliin terrorismiin tai suureellisiin kalifaattihaaveisiin liittyviä.
Eri maiden joukkojen käynnistämä operaatio Boko Haramia vastaan näyttää laittaneen järjestön ahtaalle ja on mahdollista, että Boko Haramin valtaaamat alueen voidaan pian palauttaa hallitusten valvontaan. Konfliktin todellinen lopettaminen ja Nigeriaa vaivaavan uskonnollis-etnisesti sävyttyneen poliitisen väkivallan lopettaminen vaatii kuitenkin syvempiä toimia. Korruption, eriarvoisuuden ja syrjinnän vähentäminen, turvallisuusjoukkojen väkivallan lopettaminen ja toimivan demokratian rakentaminen ovat välttämättömiä todellisen rauhan aikaan saamiseksi myös Nigeriassa. Länsimailta tuleva kriitikitön tuki Nigerian armeijalle ja hallitukselle terrorismin vastustamisen nimissä voi nykytilanteessa olla pikemminkin väkivaltaa lisäävä kuin sitä vähentävä tekijä.
Boko Haramin valtaamat alueet Nigeriassa. Licensed under CC BY-SA 4.0 via Wikimedia Commons http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Boko_Haram_in_Lake_Tchad_Region.p...