Rauhan- ja konfliktintutkimus esiintyi edukseen Tampereella: Peace Perspectives -opiskelijakonferenssin antia

Kirjoittaja:

Tampereen yliopiston neljän ainejärjestön Peace Perspectives -opiskelijakonferenssissa helmikuun 13. päivä yleisöstä kysyttiin kysymys, jota monet konferenssin esiintyjistä pohjimmiltaan lähestyivät: onko rauha mahdollinen? Puhujat olivat eri vaiheen opiskelijoita ja vastavalmistuneita, jotka esittelivät tutkimustaan rauhan- ja konfliktintutkimuksen kentältä. Koko päivän kestäneen konferenssin aiheiden kirjo oli laaja niin maantieteellisesti kuin sisällöllisestikin yltäen mänttä-vilppulalaisesta maahanmuuttokeskustelusta Irakin kurdialueiden ilmapiiriin.

”Oulussa on historiatieteissä järjestetty vastaavia opiskelijakonferensseja”, kertoi yksi tapahtuman ideoijista ja järjestäjistä, Tampereen yliopiston kansainvälisen rauhantutkimuksen PEACE-maisteriohjelman opiskelija Minna Vähäsalo: ”Siellä yliopisto järjestää konferenssit, mutta meille itse järjestäminen oli luonteva ajatus.”

Konferenssin idea syntyi rauhantutkimuksen maisteriohjelman nuoren ainejärjestön TIPSYn sisällä. Mukaan toteuttamaan lähtivät sosiaalitieteiden, politiikan tutkimuksen ja historian ainejärjestöt Interaktio, Iltakoulu ja Patina.

Konferenssin tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus osallistua kansainvälisten akateemisten konferenssien tapaan järjestettyyn tilaisuuteen ja esitellä omaa tutkimustaan ja saada palautetta siitä. Halutessaan konferenssiin osallistumisesta sai myös opintopisteitä, kiitos PEACE-ohjelman henkilökunnan tuen.

Päivän pääpuhujaksi oli kutsuttu Simo Väätäinen, joka kertoi tutkimuksestaan kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n haastavasta kehityspolusta. ”Suurin osa opiskelijoista ei tähtää tutkijoiksi, joten oli mielenkiintoista saada puhujaksi joku, jolla on kokemusta sekä kentältä että tutkimuksen parista”, Minna Vähäsalo kommentoi. Alkusession runsas yleisömäärä kertoi samaa viestiä.

Opiskelijoiden esitykset oli jaettu kolmeen sessioon teemojen mukaan. Ensimmäinen keskittyi Afrikan mantereelle otsikolla Spoilers of Peace. Laura Heikkilä aloitti kertomalla pian valmistuvasta pro gradu -työstään liittyen Etelä-Sudanin sisällissotaan. Verkkouutissivustojen sisältöä analysoimalla hän selvitti öljyn vaikutuksia konfliktiin ihmisten käsitysten pohjalta.

Petter Nissinen kertoi puolestaan toistuvien väkivallantekojen vaikutuksista rauhanprosessiin pohjoiskenialaisessa Pokot- ja Turkana-heimojen välisessä konfliktissa. Hän pohti esityksessään, milloin rauhanprosesseja häiritsevät teot ovat suunnattu prosessia vastaan ja milloin ne rikkovat rauhan ikään kuin sivutuotteena: esimerkiksi karjavarkaiden väkivaltaisuudet kumpuavat taloudellisista syistä eivätkä välttämättä liity rauhanprosessiin mitenkään.

Session päätti Njoki Githieya myös Keniaan liittyvällä aiheella. Hän oli tutkinut Kenian vuoden 2007 presidentinvaalien jälkeisten väkivaltaisuuksien syitä: poliittinen järjestelmä, heimoristiriidat ja maakiistat yhdessä valtiollisten instituutioiden heikkouden kanssa olivat niistä keskeisimpiä. Medialla oli tapahtumiin myös suuri vaikutus, sillä kun tekstiviesteinä levinneet kehotukset väkivaltaan saatiin kuriin ja alettiin kampanjoida yhteisen kenialaisen identiteetin ja yhteisön puolesta, väkivalta alkoi vähetä.

Toinen sessio Perceptions, Enemy Images and Ideas in War toi yleisön takaisin Eurooppaan. Jaakko Reinikainen toi konferenssiin filosofisen näkökulman esityksellään saksalaisen Carl Schmittin poliittisesta teoriasta. Schmittin teorian valossa Reinikainen tarkasteli muun muassa nykyajalle tyypillistä ei-valtiollista vihollista kuten terroristijärjestöä haasteena perinteiselle valtiojärjestelmälle.

Konferenssin järjestäneen komitean jäsen Minna Vähäsalo ja filosofian opiskelija Jaakko Reinikainen keskittyvät Jaakon esityksen palautteeseen. Kuva: Jessica Mayouya

Olin itse session toinen puhuja ja esittelin pro gradu -tutkielmani aihetta: saksalaisen Ernst Jüngerin ensimmäisen maailmansodan aikaisia sotapäiväkirjoja. Tutkimuksessani tarkastelin miten Jünger piti yllä ihanteitaan kirjoittamalla ja miten päiväkirjan kirjoittaminen tuki hänen selviytymystään rintamalla tarjoamalla tavan tulkita ympäröivää todellisuutta omien ajatustensa mukaisesti.

Konferenssijärjestelyt saivat osakseen paljon kehuja, ja yliopiston henkilökuntakin kiitteli ammattimaisista järjestelyistä. Tauoilla kahvittelun lomassa keskusteluja käytiin vilkkaasti ja ainejärjestöjen pystyttämällä ständillä myös eri rauhanjärjestöjen, kuten Rauhanliiton ja Sadankomitean lähettämät materiaalit kiinnostivat konferenssivieraita.

Päivän viimeisen session Communities and Conflicts aloitti Stefan Millar etnografisella tutkimuksellaan muistojen ja poliittisen väkivallan suhteesta Pohjois-Irlannissa liittyen erääseen katolisten ja protestanttien kumpienkin suosimaan pubiin tehtyyn pommi-iskuun. Millar pohti muun muassa sosiaalisten suhteiden ja erilaisten tilojen merkityksiä väkivaltaisuuksissa.

Konferenssin kolmannen session puheenjohtaja Erich Molz kuuntelee Sefan Millarin esitystä Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksista. Kuva: Jessica Mayouya

Ville Laakkonen puolestaan vei muistin teeman Irakin kurdialueille ja pohti ihmisten aiemmista ikävistä kokemuksista kumpuavan jatkuvan hätätilan tunnun vaikutusta alueen väkivaltaisuuksiin. Jatkuva odotus, että jotakin pahaa tapahtuu kuitenkin pian, on Laakkosen havaintojen mukaan alueelle hyvin tyypillinen ja poliittisen järjestelmän puutteiden lisäksi vaikuttaa alueen epävakaisuuteen.

Konferenssin viimeisenä puhujana oli Aino Heikkilä, joka esitteli kandidaatin tutkielmansa Mänttä-Vilppulan paikallislehden nettifoorumilla käydystä maahanmuuttokeskustelusta. Heikkilän keskeinen viesti oli, että nettikeskustelussa muodostuneet stereotyyppiset kuvat eri mielipiteiden edustajista estivät todellisen vuorovaikutuksen syntymistä.

”Esitysten kirjo kertoo paljon Tampereen yliopiston opiskelijoiden tekemästä rauhantutkimuksesta,”  Minna Vähäsalo tuumasi jälkeenpäin. Aiheet herättivät selvästi myös yleisön kiinnostuksen ja sessioiden yleisökeskustelut olivat todella aktiivisia. Niissä pohdittiin niin rauhaan ja konflikteihin vaikuttavia tekijöitä laajemmin kuin myös esitettiin hyviä kysymyksiä puhujien tutkimuksesta.

Koko tapahtuman tunnelma oli lämmin ja avoin, ja konferenssin lopetuspuheenvuorossa Mikko Lampon esittämä ajatus tapahtuman järjestämisestä jatkossa vuosittain sai osakseen raikuvat aplodit. Tampereen yliopiston opiskelijoissa tuntui löytyvän intoa ja aktiivisuutta jopa tapahtuman laajentamiseen: myös muista yliopistoista toivotaan jatkossa osallistujia ja esiintyjiä mukaan.

 

Mikä PEACE-ohjelma?

- Master’s Degree Programme in Peace, Mediation and Conflict Research
- Tampereen yliopiston kansainvälinen rauhantutkimuksen maisteriohjelma
- Perustettu 2012 Tampereen rauhantutkimuskeskuksen TAPRI:n aloitteesta
- Kaksivuotinen maisteriohjelma, vajaat 20 opiskelijaa vuosittain
- Kolmas vuosikurssi meneillään

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »

Rauhanjärjestö Sadankomitean rauhanpalkinnon saa tänä vuonna kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petman tunnustuksena pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta tutkimustyöstä, joka on rauhantyön näkökulmasta erityisen ajankohtaista ja tärkeää.

SaferGloben asevalvontaraportti tuo asevientitiedot verkkoon »

SaferGlobe ajatushautomo julkaisi YK:n aseistariisuntaviikon aattona lokakuussa Suomen asevalvontaraportin. Aiempien vuosien tapaan raportti herätti tänäkin vuonna laajaa huomiota mediassa sekä keskustelua eduskuntaa ja puolustusministeriä myöten. Erityisesti keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että vuonna 2016 Suomen sotatuoteviennistä Lähi-itään suuntautui ennätysmäärä.

Tampere Peace Perspectives »

Tapahtuma on Tampereen yliopiston opiskelijoiden järjestämä tapahtuma, jossa rauhaa ja konflikteja tutkitaan poikkitieteellisellä osallistujajoukolla erilaisista näkökulmista. Tapahtuma on kaikille avoin.