- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Eurooppa rypäleasetta vastaan
Lokakuun lopussa pidettiin rypäleaseita käsittelevä Euroopan alueen konferenssi Brysselissä. Konferenssi oli osa alueellisten kokousten sarjaa ja osa rypäleaseiden kieltoon tähtäävää Oslon prosessia. Paikalla oli 47 Eurooppalaista valtiota ja tarkkailijoina Venäjä, Kanada ja USA.
Rypäleasekampanjaa edustivat aktivistit Belgiasta, Ranskasta, Saksasta Serbiasta, Englannista, Yhdysvalloista. Järjestöistä olivat edustettuina muun muassa GRIP, Handicap International, Human Rights Watch , Miinakampanja ICBL, Norwegian People’s Aid ja Pax Christi.
Kokouksen aikana Bulgaria ja Turkki ilmoittautuivat uusina valtioina rypäleasekieltoa ajavan Oslo-prosessin kannattajiksi. Kroatia ilmoitti poistavansa käytöstä entisen Jugoslavian varastoista perityt rypäleasevarastot ja ettei maa tuota, käytä tai vie rypäleaseita. Kroatia aikoo säätää asiasta moratorion, kansallisen lain.
Osa valtioista, jotka ovat kannattaneet neuvotteluja rypäleaseista osana CCW-sopimusta (epäinhimillisten aseiden käytön rajoitussopimus), kannatti kuitenkin vahvasti myös Oslo-prosessia. Tällaisia valtioita olivat Italia, Tsekki, Sveitsi ja Ranska. Ne totesivat, että Oslo-sopimuksen puitteissa on mahdollista saada aikaan laillisesti sitova kieltosopimus jo 2008 aikana.
Puheenvuorossaan myös Saksa ilmoitti tavoitteeksi laillisesti sitovan instrumentin seuraavan vuoden aikana, josta neuvoteltaisiin Dublinissa. Liettua, joka on tähän asti voimakkaasti tukenut CCW neuvotteluja rypäleaseista totesi, että ”CCW:lle on annettu liian monta kertaa mahdollisuus sen kuitenkaan onnistumatta edistymään asiassa”.
Yhdysvallat ilmoitti kokouksessa, että se ei tule tukemaan rypäleaseiden täyskieltoa. Euroopan Parlamentti toivoi EU:n jäsenvaltioilta johtajuutta rypäleasekiellon eteenpäin viemisessä ja toisti oman sitoutumisensa rypäleasekiellon edistämiseksi. Europan parlamentti onkin hiljattain uusinut tiukan rypäleasekieltoa puoltavan päätöslauselmansa.
Seuraava Oslo-prosessin globaali neuvottelukokous pidetään 4.-7.12 Wienissä.
Lisää eurooppalaisen konferenssin annista voit lukea englanniksi www.diplomatie.be
Kampanjan loppupuheenvuoro www.stopclustermunitions.org
ja Handicap Internationaalin materiaali: www.handicap.be
Lehden numero:
Banners
