- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Tuore raportti: 155 valtiota miinakieltosopimuksessa
Tuorein vuosiraportti maailman miinatilanteesta julkaistiin 12.10. Landmine Monitor –raportti selvittää henkilömiinoja koskevaa politiikkaa, miinojen raivausta ja uhrien avustusta eri puolilla maailmaa 1124 sivun verran. Suomen osuuden raporttiin on toimittanut Sanna Rummakko.
155 valtiota on liittynyt miinakieltosopimukseen, uusina valtioina Indonesia, Irak, Kuwait ja Montenegro. EU-maista Latviakin on nyt sopimuksessa mukana.
81 valtiota on tuhonnut yhteensä lähes 42 miljoonaa henkilömiinaa varastoistaan. Mutta 29 maan osalta aika alkaa olla loppumassa, sillä niiden tulisi miinakieltosopimuksen velvoittamina raivata henkilömiinat alueeltaan vuoteen 2009 tai 2010 mennessä.14 valtiota tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä myöhästymään aikataulusta: Bosnia-Hertsegovina, Kambodzha, Tshad, Kroatia, Mosambik, Nigeria, Peru, Senegal, Tadžikistan, Thaimaa, Iso-Britannia (Falklandin saarten raivaamisesta), Venezuela, Jemen ja Zimbabwe.
Vielä vakavampaa on, että kahdeksan vuoden jälkeen Ranska, Nigeria ja Iso-Britannia eivät ole edes aloittaneet raivausoperaatioitansa.
- Jotkut maat tulevat epäonnistumaan velvoitteidensa täyttämisessä, toteaa Stuart Casey-Maslen Norwegian People's Aidista, Landmine Monitorin Mine Action -osan toimittaja. Sekä rahoittajien että miinoitettujen maiden itsensä tulisi tehdä enemmän töitä täyttääkseen velvoitteensa kansainvälisen sopimuksen suhteen.
Miinanraivausohjelmissa on vuodesta 2006 lähtien raivattu 140 km² miinakenttiä ja 310 km² taistelualueita. Selkeä lisäys taistelualueiden raivauksessa nähtiin 2005 lähinnä Irakissa. 55 % kaikesta miinanraivauksesta vuoden 2006 aikana on tehty Afganistanissa ja Kambodzhassa. Operaatioiden aikana tuhottiin yhteensä 217.000 henkilömiinaa, 18.000 ajoneuvomiinaa ja 2,15 miljoonaa muita räjähtäviä jäänteitä.
Valtioiden miinankäyttö on edelleen vähentynyt vaikka Burman ja Venäjän tiedetään edelleen miinoittavan. Ei-valtiollisista toimijoista kahdeksassa maassa tiedetään ryhmien käyttäneen henkilömiinoja tai muita räjähdepanoksia, mutta myös tämä on vähentymässä.
Vuonna 2006 raportoitiin 5.751 miinojen tai räjähtävien jäänteiden uhria. Laskua on 16 % vuoteen 2005 verrattuna. Pakistanissa, Burmassa ja Somaliassa tiedetään kuitenkin uhrien määrän kasvaneen konfliktien takia. Libanonissa onnettomuuksista ja uhreista kolme neljäsosaa oli siviilejä, joista 34 % raportoitiin olevan lapsia. Elokuussa 2007 laskettiin maailmassa olevan 473.000 miinoista vammautunutta henkilöä.
Landmine Monitor Report 2007:n ja siihen liittyvät dokumentit löydät www.icbl.org/lm/2007
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
