- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Nobelin rauhanpalkinto Obamalle väärin perustein
Alle vuoden virassaan istunut Yhdysvaltain presidentti Barack Obama palkittiin tävuonna Nobelin rauhanpalkinnolla. Arvostelijoiden mielestä palkinto jaettiin etuajassa. Jättimäisen finanssikriisin tuhojen kanssa painiva Obama ei kuitenkaan ole vielä ehtinyt osoittaa Nobelin arvoista uhrautumista paremman maailman eteen.
Nobelin rauhankomitean valintaperusteissa Obamaa kiitellään erityisesti uuden toiveikkaan ilmapiirin luomisesta maailmaan. Obama on tuonut ”moninapaisen diplomatian” sekä ”kansainvälisten järjestöjen vahvistamisen” takaisin maailmanpolitiikkaan.
Hienoja asioita. Kukaan ei voi kiistää, etteivätkö Obaman innoittavat puheet ydinaseriisunnasta sekä lupaava alku Venäjän ja Yhdysvaltain ydinkärkien vähentämiseen olisi huomion arvoisia.
Nobelin rauhanpalkinto on kuitenkin yksi arvostetuimpia palkintoja, joka on perinteisesti annettu pitkän linjan rauhantekijöille. Aikaisempia saajia ovat muun muassa kansainvälinen henkilömiinojen vastainen kampanja, joka johti henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen solmimiseen. Tällä hetkellä sopimukseen on sitoutunut 156 maata. Viime vuonna henkilömiinoja käytti vain kaksi maata, joista molemmat ovat sopimuksen ulkopuolella.
Ydinaseriisuntapuheesta huolimatta Obama ei ole tarttunut maansa jatkuvasti kasvavaan puolustusbudjettiin, asevientiin tai siviilikriisinhallinnan lisäämiseen Afganistan-operaatiossa. Obaman hallinto vaikuttaa Bushin hallinnon tavoin suhtautuvan nihkeästi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen ja rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen.
Mitä jää käteen? Paljon puhetta, vähän todellista edistystä. Obaman Nobel on annettu pelkästään ”toivon ilmapiirin” nostamisesta. Ehdolla oli muun muassa Kiinan tunnetuin poliittinen vanki Hu Jia, joka on kärsinyt vuosia Kiinan hallinnon terrorista hänen ihmisoikeus- ja demokratia-aktivisminsa vuoksi, hän oli myös yksi viime vuoden suosikeista. Obama olisi ehtinyt saada Nobelinsa parin vuoden päästäkin.