Vanha ja uusi vastakkain. Raportti ydinsulkusopimuksen toisesta valmistelukokouksesta.

Kirjoittaja:

Olin todella hämmästynyt. Ydinsulkusopimuksen (NPT) kokous alkoi perinteisissä merkeissä. Kaikki ylistivät NPT:n merkitystä, sitä kuinka se oli taannut rauhan ja hyvinvoinnin ja miten se oli ydinaseriisunnan peruspilari, sopimus jonka ansiota oli etteivät  aseet leviä eikä uusia ydinasevaltioita synny. Jos uusi ydinasekieltosopimus yleensä mainittiin, tuli se lähinnä sivulauseessa sitä kannattaneiden maiden kommenteissa. Ei koskaan ydinasevaltioiden puolelta.

No niin, ajattelin. Varoitukset oli kuultu. Pitkin syksyä ja kevättä oli perinteisissä ydinaseita käsittelevissä kokouksissa huokailtu sitä miten yhtenäinen ydinasekenttä kenttä oli yhtäkkiä polarisoitunut ja ennustettu että NPT PrepComissa toukokuussa äänenpainot olisivat tosi hyökkääviä ja ilmapiiri agressiivinen. Ydinasevaltiot haukkuisivat ydinasekieltosopimuksen ja sitä kannattavat maat antaisivat ydinasevaltioiden kuulla kunniansa lisävarustelusta ja ydinaseiden modernisoinnista.  Suuren vastakkainasettelun pelossa ajatushautomoiden asiantuntijat kehoittivat kaikkia osapuolia hyvään ja kollegiaaliseen käytökseen suhteessa vastapuoleen.

Mitään vastakkainasettelua ei noussut esiin. Keskustelu oli normaalia ja ainoat kysymykset jotka herättivät tunteita olivat kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa ja Ukrainan tilanne. Vasta viimeisenä päivänä ristiriita vanhan sopimuksen (NPT) ja uuden (ydinasekieltosopimus) välillä nousi pintaan. Ydinasekieltosopimuksen kannattajat totesivat, että heidän näkemyksiään ei oltu loppuraportissa huomioitu. Niinpä viimeisessä versioassa todetaankin, että ydinasekieltosopimus on tehokas keino vahvistaa NPT:n artikla VI:n  toteutumista ja että sopimuksen tehtävä oli täydentää NPT:tä.

Samassa yhteydessä kuitenkin heti todetaan, että osa jäsenvaltioista vastusti ydinasekieltosopimusta ja korosti erityisesti ydinaseriisunnan ja kansainvälisen turvallisuustilanteen välistä yhteyttä. Heidän mukaansa myöskään sopimus ei vähentäisi ydinaseita. Uusi sopimus ei olisi kansainvälisen oikeuden mukainen ja olisi siten sitova ainoastaan sen allekirjoittaneille maille. Maat esittivät myöskin huolensa siitä, että uusi sopimus loisi vaihtoehtoisen standardin NPT:lle.

Virallisen kokouksen fiilis oli tätä loppukonfliktia lukuunottamatta kohtuullisen laimea, vaikka olisi voinut odottaaa että uusi kieltosopimus olisi energisoinut NPT 2020 kokouksen valmistelua. Osallistujat totesivat rutiininomaisesti, että Intian, Israelin ja Pakistanin pitäisi liittyä NPT:hen ydinaseettomina valtiona, mikä on niin kutsuttu NPT:n universaalisuuden vaatimus. Pohjois-Korean ydinaseita ja ohjuksia pidettiin vakavana uhkana alueelliselle ja globaalille turvallisuudelle sekä vaadittiin, YK:n julkilausumien mukaisesti, Pohjois-Koreaa luopumaan niin kaikista yhdiaseista ja ydinohjelmista  kuin muista joukkotuhoaseistakin. Iranin ydinsopimukselle annettiin tuki, jopa niin että Venäjä ja Kiina esittivät oman erillisen tukilausuntonsa.

Jos virallinen kokous noudatti totuttua kaavaa, vastasivat kokouksen ulkopuoliset lähes sata sivutapahtumaa uusista ideoista ja ajatuksista.  Keskustelua herättivät niin ydinaseiden rahoitus ja sen käyttäminen muihin parempiin tarkoituksiin kuin negatiiviset turvatakuut. Näillä turvatakuilla tarkoitetaan sitä, että ydinaseettomiin maihin ei tulisi hyökätä ydinasein. Tapahtumissa myös tavattiin Hiroshimasta selvinneitä, keskusteltiin presidentti Trumpin uudesta ydinaseopista, tuettiin ydinaseisiin liittyvää läpinäkyvyyttä sekä varoitettiin nousevasta nationalismista ja sodan uhasta. Suomi järjesti paneelin terrorismin vastaisesta kansainvälisestä taistelusta. Naisten rooli nousi esiin ja täytyy antaa täydet pisteet Suomelle, jonka delegaatiossa oli lähes pelkästään naisia - kahta miestä lukuunottamatta.

NPT:n koetinkivi on ydin-ja joukkotuhoaseeton Lähi-Itä. Sen tavoittelusta sovittiin kun NPT vuonna 1995 hyväksyttiin pysyväksi sopimukseksi 25-vuotiskauden jälkeen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ennenkuin vuonna 2010 sovittiin kokouksen pitämisestä asian tiimoilta ennen vuotta 2012. Tällöin Suomen suurlähettiläs Laajava toimi fasilitaattorina. Kokous kuitenkin peruuntui ja vuonna 2015 NPT:n tarkistuskokouksessa Egypti ehdotti kokouksen järjestämistä uudelleen. Tämä esitys torjuttiin jopa niin vahvasti, että tarkistuskokous jäi kokonaan vaille loppuraporttia. Vaikutti siltä, että Lähi-Idän kokousta olisi mahdoton toteuttaa.

Tämän vuoden kokouksessa ydinaseeton Lähi-Itä sai uutta vauhtia. Sivutapahtumia oli asian tiimoilta lukuisia ja järjestäjinä mm International Peace Bureau, Parlamentaarikot ydinaseriisunnan puolesta, Irlannin pysyvä edustusto ja Geneven turvallisuuspoliittinen keskus. Keskusteluareenoita siis riitti. Tämä ei tietenkään sinänsä takaa, että asia etenisi. Huomiota kiinnitti kuitenkin se, että Israelin ja Egyptin NGO-edustajat olivat jo konretisoineet ajatusta ja kehittäneet myös tekstiluonnoksen vyöhykesopimukselle. Toivottavasti seuraaavassa vamistelevassa kokouksessa se on keskustelun kohteena ja päästäisiin eroon NPT:n häpeäpilkusta.

Lehden numero: