Kiellettyjä rypäleaseita käytetty Syyrian konfliktissa - hallitus kieltäytyy kommentoimasta

Rypäleaseet ovat koteloita, jotka sisältävät kymmenistä satoihin pienempiä tytärpommeja. Ne voidaan pudottaa lentokoneista tai ampua tykeillä tai raketinheittimillä. Rypäleaseet osuvat kohdealueisiin epätarkasti, sillä yleensä niissä ei ole ohjausjärjestelmää. Tuuli voi levittää tytärpommit useiden neliökilometrien alueelle, kauas aiotusta kohteesta.

Sekä rypäleaseiden että henkilömiinojen käyttö on vastoin Geneven sopimusten pääperiaatteita, sillä rypäleaseet ja henkilömiinat eivät erottele siviilejä sotilaista. Rypäleaseiden uhreista 94% onkin siviilejä ja jopa 40% on lapsia. Tytärpommit jäävät vuosiksi tai vuosikymmeniksi maastoon, ja ne voivat upota syvälle pehmeään maahan. Esimerkiksi Libanonissa vuonna 2006 rypäleaseita pudotettiin yhteensä yli 48 miljoonan neliökilometrin alueelle, mikä teki neljäsosan maan kaikesta viljelykelpoisesta maasta käyttökelvotonta.

Rypäleaseiden käyttö sodassa jättää jälkensä myös konfliktin jälkeiseen aikaan. Sodan räjähtämättömät jäänteet jättävät maaperään tappavan perintönsä – usein juuri niille alueille, joilla konfliktin jälkeistä yhteiskuntaa yritetään jälleenrakentaa.

Suuri osa rypälepommikiellon allekirjoittamatta jättäneistä maista merkittäviä asevalmistajia

Oslon sopimus, eli rypäleasekielto on kansainvälinen sopimus, joka kieltää rypäleaseiden käytön, kuljetuksen ja varastoinnin. Kieltosopimus valmistui vuonna 2008 ja astui voimaan vuonna 2010. Tähän mennessä 120 maata on allekirjoittanut sopimuksen ja 103 maata ratifioinut sen.

Brasilia, Venäjä, Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Syyria sekä moni muu Lähi-idän maa ei ole sopimuksessa mukana. Suuri osa sopimuksen allekirjoittamatta jättäneistä maista onkin huomattavia asevalmistajia. Humanitaarinen laki kuitenkin sitoo myös kieltosopimuksen ulkopuolella jättäytyneitä maita.

Suomi ei ole allekirjoittanut rypäleaseiden kieltosopimusta. EU-maista Suomen lisäksi vain Viro, Latvia ja Puola ovat jättäytyneet toistaiseksi sopimuksen ulkopuolelle.

Venäjän tukema Syyrian hallitus kiistää käyttäneensä rypäleaseita

Human Rights Watchin mukaan Syyrian hallitus on käyttänyt rypäleaseita vuodesta 2012 lähtien. Käyttö on tapahtunut laajalla alueella: rypäleaseita on käytetty kymmenellä Syyrian neljästätoista hallintoalueesta. Erityisesti Aleppon alueella on merkittävä määrä räjähtämättömiä tytärpommeja. Human Rights Watchin mukaan näistä suuri osa on peräisin vuoden 2016 iskuista, jolloin Syyrian hallitus ja Venäjä käyttivät rypäleaseita yhteisessä sotilasoperaatiossaan. Tällöin Human Rights Watch vaatikin, että Venäjän hallituksen tulisi välittömästi varmistaa, ettei rypäleaseita enää jatkossa käytetä.

Vaikka myös Daesh on tiedettävästi käyttänyt rypäleaseita alueella ainakin kerran, on Syyrian hallituksen käyttö ollut laajalle levinnyttä ja jatkuvaa. Rypäleaseita onkin käytetty erityisesti Syyrian ja Venäjän yhteisissä sotilasoperaatioissa. Todistusaineistosta huolimatta sekä Syyrian sotilasvoimat että Venäjä ovat kieltäneet rypäleaseiden käytön. Syyrian hallitus taas on välttänyt aiheen kommentointia ja jopa kieltäytynyt kokonaan kommentoimasta aihetta. Rypäleaseiden käyttö alueella yleistyi huomattavasti, kun Venäjä aloitti sotilasoperaationsa syyskuussa 2015. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 rypäleaseiden käytön on arvioitu kaksinkertaistuneen.

Rypäleaseita käytetty ihmisoikeusloukkauksiin Itä-Ghoutassa

Human Rights Watchin tuoreimpien tietojen mukaan Syyrian hallitus jatkaa edelleen rypäleaseiden käyttöä Venäjän tukemana. Helmikuusta  lähtien  Itä-Ghoutan alue joutui rajujen iskujen kohteeksi. Itä-Ghouta on maan pääkaupungin Damaskoksen lähiöalue, jossa asuu arviolta 400 000 siviiliä. Siviilit ovat kohdanneet nälänhätää ja pommituksia sekä joutuneet pidätysten ja jopa teloitusten kohteeksi. Todistusaineistojen mukaan Venäjän tukema Syyrian hallitus on käyttänyt iskuissaan useampia kansainvälisesti kiellettyjä aseita, joita ovat rypäleaseiden lisäksi palopommit sekä kemialliset aseet.

Myös Amnesty International nimeää Itä-Ghoutan tapahtumat ihmisoikeusloukkauksiksi ja sotarikoksiksi. Syyrian hallitus omaksui jo Aleppossa tyylinsä piirittää ja pommittaa siviilejä, ja on jatkanut samaa Itä-Ghoutassa. Tarkoituksena on saada siviilit joko antautumaan tai nääntymään nälkään. Samaa tapahtui jossain määrin jo 2012 vuoden lopulla, mutta viime aikoina iskut ovat selvästi voimistuneet: iskut on tähdätty siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin. Amnestyn mukaan näissä iskuissa on käytetty rypäleaseita. Amnesty korostaakin, että Venäjän on otettava vastuuta toiminnastaan alueella ja että näiden valtioiden on välittömästi liityttävä rypälepommisopimuksen piiriin.

Syyrian tulevaisuus ja kansainvälinen ilmapiiri

Rypäleaseiden käyttö ei tuota tuhoa vain käyttöhetkellä, sillä rypäleaseiden tuhoavat vaikutukset jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen. Sekä tämänhetkisen konfliktin että konfliktin jälkeisen jälleenrakennuksen näkökulmasta rypäleaseiden käyttö alueella on lopetettava välittömästi.

Kansainvälisessä ilmapiirissä on kuitenkin tapahtunut kehitystä. Tätä heijastelee esimerkiksi se, että syksyllä 2016 Yhdysvaltojen viimeinen rypäleasevalmistaja, Textron Systems, lopetti rypäleaseiden valmistamisen. Textron Systemsin mukaan nykyinen poliittinen ilmapiiri oli tehnyt niiden myymisen vaikeaksi. Vaikuttaakin siltä, että kansainvälinen sopimus on tehnyt vaikeammaksi oikeuttaa rypäleaseiden valmistusta ja käyttöä. Kansainvälisen ilmapiirin muutoksen lisäksi tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea sitova kansainvälinen sopimus, jonka kaikki merkittävät toimijat ovat sekä allekirjoittaneet että ratifioineet.

Cluster Munition Coalition on kansainvälinen kampanjaverkosto. CMC pyrkii rypäleaseiden hävittämiseen ja niiden aiheuttaman väkivallan ennaltaehkäisyyn korostaen siviilien suojelua. CMC tuottaa tutkimustietoa sekä valvoo ja tiedottaa rypäleaseiden käytöstä sekä rypälepommikiellon etenemisestä. Sadankomitea ja Rauhanliitto ovat molemmat verkoston jäseniä ja toteuttavat tätä työtä Suomessa.