Sotilasmenoista inhimilliseen turvallisuuteen?

Kirjoittaja:

Kuvassa rauhanaktivistit pitävät kylttejä, jotka vaativat resurssien suuntaamista sotilasmenojen sijasta inhimilliseen turvallisuuteen.

Maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 1739 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kertoi Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI toukokuun alussa. Summa on hieman edellistä vuotta suurempi. Asukasta kohden laskettuna maailman armeijoihin ja asevarusteluun käyttämät varat olivat noin 230 Yhdysvaltain dollaria.

Sotilasmenoihin satsataan paljon inhimillistä turvallisuutta enemmän. Rauhanjärjestöt Suomessa ja maailmalla vaativat prioriteettien muutosta ja esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin panostamista.

”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa”, huomauttaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. ”Esimerkiksi 10 % maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille.”

Suomikaan ei ole hillitsemässä sotilasmenojaan, vaikka kaikesta muusta julkisesta menosta leikataan. ”Suomen sotilasmenot ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan. Nyt maa aikoo vielä tehdä varusteluloikan”, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Valtioneuvoston äskettäin julkaistussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022 esitetään  jopa 1,5 miljardin euron lisäystä varustelumenoihin. Samalla hallitus on edelleen leikkaamassa esimerkiksi sosiaali- ja koulutusmenoista.

Hävittäjähankinnat tulevat lisäämään Suomen varustelumenoja merkittävästi. ”Julkisuudessa hävittäjien hankintahinnaksi on esitetty 7– 10 miljardia euroa. Todellisuudessa niiden kokonaiskustannukset voivat kuitenkin nousta jopa 34 miljardiin”, sanoo Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen, joka esitelmöi aiheesta Rauhanliiton ja Sadankomitean tiedotustilaisuudessa toukokuussa.

”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, Lahtinen sanoo. Nyt Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laahaavat pahasti jäljessä tavoitteestaan ja esimerkiksi Syyriaan suunnatuista avustuksista ollaan leikkaamassa 10 miljoonaa euroa.

Lehden numero: