Aikainen varoitus voi ehkäistä konflikteja

Svenska freds- och skiljedomsföreningen -järjestön julkaisema raportti Early Warning varoittaa konflikteista, jotka ovat vaarassa pahentua tämän vuoden aikana. Sen sijaan, että jo puhjennutta sotatilaa pyrittäisiin rauhoittamaan, olisi syytä keskittyä sotien ennalta ehkäisemiseen.

Ajoissa aloitettu konfliktien estämiseen tähtäävä työ on kannattavaa paitsi inhimillisestä näkökulmasta, myös kansainvälisenä investointina. Tietoa konflikteista on saatavilla, mutta laajempaa ymmärrystä ja konkreettisia panostuksia ehkäisevän lähestymistavan toteuttamiseksi kuitenkin kaivataan ennen kuin muutos on mahdollinen.

Ruotsalainen rauhanjärjestö Svenska freds- och skiljedomsföreningen on Early Warning -projektissaan kiinnittänyt huomiota mahdollisesti pahentumassa oleviin konflikteihin. Joulukuussa 2011 esitellyssä raportissa nostetaan esiin joitakin sellaisia konflikteja, jotka saattavat pahentua vuoden 2012 aikana. Raportissa käsitellään myös aikaista varoitusta eli Early Warningia työkaluna sekä painotetaan Early Actionia (aikaista toimintaa), rauhanomaista konfliktinehkäisytyötä aseellisten konfliktien estämiseksi.

”Konfliktien huomioiminen mahdollistaa niiden ehkäisemisen. Tämän päivän yhteiskunnassa tiedon puute ei ole ongelma – mutta kuinka muunnamme tiedon Early Actioniksi, jolla tarkoitamme rauhanomaisia toimenpiteitä konfliktien ehkäisemiseksi”, kysyi Svenska freds- och skiljedomsföreningin pääsihteeri Christoffer Burnett-Cargill raportin julkaisemisen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa Ruotsin Ulkopoliittisessa instituutissa.

Seminaarissa Ruotsia kritisoitiin, koska konflikteja ehkäisevään toimintaan ei ole panostettu. ”Meiltä Ruotsissa puuttuu kyky osallistua early warningiin”, sanoi sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja Kent Härstedt. Härstedtin mukaan Ruotsi on useasti pallotellut eteenpäin tiedustelut avunannosta muiden maiden konflikteissa. Hänen mielestään Ruotsin tulisi kehittää toimintakykyään henkilöstön ja hallinnon kautta.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Michael Weissman oli mielissään siitä, että järjestö on nostanut esiin early warning -kysymyksen.
”2000-luvun alusta vuosikymmenen keskivaiheille early warning ja konfliktien ehkäiseminen olivat muodissa, sen jälkeen ne vain katosivat. Juuri ehkäiseminen – rakenteellisesti tai suoraan – on sekä kaikkein inhimillisin että edullisin keino. Ruotsalaiset poliitikot ovat kyllä tietoisia tästä, on enemmänkin kysymys siitä, että suurelta yleisöltä puuttuu ymmärrys siitä, että ehkäisevä työ kannattaa. Jos tätä viestiä voitaisiin levittää, kenties poliitikot uskaltaisivat myös investoida tähän menettelytapaan.

Early Warning -raportti pyrkii tuomaan rauhanomaisen konflikteja ehkäisevän työskentelytavan jälleen pinnalle kansainvälistä konfliktienhallintaa koskevassa keskustelussa. Tämä näkökulma jäi taka-alalle vuosituhannen alussa, kun syyskuun terrori-iskut aloittivat maailmanlaajuisen ”terrorismin vastaisen sodan”. Konfliktienhallinta on voimakkaasti painottunut sodanaikaisiin toimenpiteisiin aseellisten taistelujen ehkäisemisen sijaan.

”Varoittaminen konflikteista, jotka ovat johtamassa aseellisiin taisteluihin ja toiminta tällaisen tapahtumakulun pysäyttämiseksi voi pelastaa monta henkeä, estää yhteiskuntien tuhoutumisen ja pelastaa sukupolvia sotien tuhoisilta vaikutuksilta”, kirjoittaa Svenska freds- och skiljedomsföreningen -järjestön pääsihteeri Christoffer Burnett-Cargill raportin alkusanoissa.

”Tästä huolimatta voidaan vain todeta, että loputtoman paljon enemmän resursseja edelleen ohjataan sotilaalliseen varusteluun ja asekauppaan kuin konflikteja ehkäiseviin toimenpiteisiin”, hän jatkaa. ”Vaikka päättäjät yhä puhuvat kauniisti ja kiinnostuneen oloisesti Early Warningista ja ehkäisevästä työstä, ohjataan kuitenkin liian vähän resursseja kansainvälisen sodanhallinnan rakenteellisen muutoksen aikaansaamiseksi.”

Raportti kuvaa Early Warning -toimintatapaa ja toimii myös oman ideansa esimerkkinä varoittaen eri puolilla maailmaa meneillään olevista ja kytevistä konflikteista, jotka voivat puhjeta nykytilannetta pahemmiksi piankin.

Mukana on uutisista tuttuja aiheita, kuten Syyria, Egypti taikka Sudan, mutta järjestö on tietoisesti korostanut myös medialta pimentoon jääneitä tapauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi eteläisen Thaimaan maakunnissa jatkuvat aseelliset selkkaukset sekä Intian suurin sisäpoliittinen ongelma, maolaisen kapinallisryhmän naxaliittien kasvava väkivalta.

Raportin kohdeyleisönä ovat ensisijaisesti ruotsalaiset lukijat, erikseen mainittuna päättäjät, media ja kansalaisyhteiskunta. Annetuista ideoista ja malleista voitaneen silti ammentaa ajatuksia muuallakin. Päättäjiä kehotetaan antamaan voimakas poliittinen signaali nimenomaan rauhanomaisen konfliktinhallinnan priorisoimiseksi ja myös tuottamaan konkreettisia toimintamalleja tätä varten.

Median puolestaan olisi järjestön mukaan pyrittävä kääntämään julkista keskustelua uuteen suuntaan keskittymällä raportoinnissaan konfliktin partaalla oleviin ongelmatilanteisiin joiden pahentuminen voidaan vielä estää sen sijaan että ainoastaan kauhisteltaisiin jo käynnissä olevia aseellisia taisteluja. Lisäksi medialla on mahdollisuus huomioida onnistuneita esimerkkejä konfliktinehkäisytyöstä vaihtoehtona perinteisille huonoille uutisille.

Tärkeä rooli on kansalla itsellään, kansalaisyhteiskunnan kansainvälisten ja kotimaisten verkostojen kautta. Kotimaiset järjestöt voivat hyödyntää yhteyksiään konfliktialueilla oleviin paikallisiin organisaatioihin, joiden kautta tietoa mahdollisista ongelmista ja vaaran merkeistä voidaan välittää suoraan omille päättäjille. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat erinomaisia tiedon levittäjiä ja yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjiä. Siten niiden roolia ja potentiaalia kansainvälisen konfliktinhallinnan sisällöllisen muutoksen edistäjänä ei tule sivuuttaa.

Alkuperäinen teksti: Eva Kellström Froste, Svenska freds- och skiljedomsförening -järjestön Pax-julkaisu 1/12

Käännös ja muokkaus: Anna Malinen

Ruotsinkielinen Early Warning -raportti on ladattavissa osoitteessa www.svenskafreds.se.