- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Yli puolet maailman rypäleaseista tuhottu
Noin 60 prosenttia maailman rypäleasevarastoista on tuhottu, ja kieltosopimukseen suhtaudutaan yhä myönteisemmin. Yksi sopimusta sitkeimmin kaihtavista maista on yhä edelleen Suomi.
Rypäleasekieltosopimuksen kolmas seurantakokous järjestettiin Oslossa 11.–14. syyskuuta. Viralliseen kokoukseen otti osaa yli 120 valtioiden edustajaa sekä 150 hengen joukko kampanja-aktiiveja yli 12 maasta. Osallistujista 31 edusti valtioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet vuoden 2008 sopimusta. Heistä useampi kuin tusina ilmaisi vahvan tukensa sopimukselle, ja muiden muassa Gabonin, Etelä-Sudanin, Sudanin, Surinamin ja Tadzikistanin delegaatit vihjasivat jopa sopimukseen liittymisestä.
Kaksi maailman suurimpien rypäleasevarastojen päällä istuvaa valtiota, Kamputsea ja Vietnam, ilmoittivat puhuvansa sopimuksen puolesta heti kokouksen päätyttyä. Useat sopimuksen allekirjoittaneet, mutta sen ratifioimatta jättäneet valtiot, kuten Benin, Jamaika ja Peru, ilmoittivat ratifioivansa sen ”lähitulevaisuudessa”.
Kansainvälisen Cluster Munition Coalitionin (CMC) puheenjohtaja Laura Cheeseman koki positiivisena sen, että niin moni valtio tukee sopimusta, vaikka ne eivät ole vielä allekirjoittaneet sitä.
Vähemmän positiivisiin uutisiin kuului Punaisen Ristin kansainvälisen komitean, YK:n ja joidenkin hallitusten huoli joidenkin valtioiden suunnitelmasta toteuttaa rypäleasekielto kansallisesti omalla lainsäädännöllään (legislation tabled by some states to implement the ban nationally). CMC ilmoitti, että esimerkiksi Australian lainsäädäntö on ristiriidassa yleissopimuksen kanssa, ja kehotti Kanadaa tarkistamaan hallituksensa valmistelemaa lakia, jonka totesi olevan täynnä porsaanreikiä. Nämä sallisivat kanadalaissotilaiden avustaa rypäleammuksien käytössä tavoilla, jotka rikkovat kansainvälistä sopimusta.
Tarkastelukonferenssin alla julkaistiin maailmanlaajuinen rypäleaseraportti Cluster Munition Monitor, joka kertoo sopimusosapuolten tuhonneen jo liki 750 000 rypäleasetta ja näiden yhteensä 85 miljoonaa tytärammusta. Määrä vastaa noin 60 prosenttia tiedossa olevista varastoista.
Rypäleaseet kieltävän sopimuksen on allekirjoittanut 111 valtiota, joista 75 on myös ratifioinut sopimuksen. Raportissa esitetään vakava syytös rypäleaseiden ottamisesta uudelleen käyttöön Syyriassa ja Sudanissa. Maiden rypäleaseiden käytöstä odotetaan vielä vahvistusta. Maat eivät ole kieltosopimuksen osapuolia, mutta niiden tulisi siitä huolimatta noudattaa humanitäärisen oikeuden asettamaa normia siviilien suojelusta.
Raportissa on myös lyhyt Suomen politiikkaa käsittelevä osa. Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta pohtii vuosittain rypäleasekysymystä ja linjaa Suomen aikeet vuodeksi eteenpäin. Rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Suomen Rauhanliitto toivovat, että Suomi liittyisi sopimukseen mahdollisimman nopeasti.
”Rypäleaseet ovat aivan samalla tavalla epäinhimillinen siviileihin kohdistuva ase kuin miinatkin", toteaa Laura Lodenius Rauhanliitosta.
”Suomessa levisi väärinkäsitys, että rypäleaseilla haluttiin korvata miinat, mutta näinhän ei ole”, muistuttaa puolestaan Eekku Aromaa Sadankomiteasta. ”Rypäleaseet ovat toki monen sotilaan mielestä aseina tehokkaita. Mutta se ei tarkoita, että niiden käyttö olisi hyväksyttävää humanitäärisen oikeuden kannalta. Se vaatii, että kansainvälistä lakia kunnioittava maa ei käytä aseita, joiden uhreiksi joutuvat helposti siviilit."
”Käytännössä niin monen keskeisen maan ollessa jo rypälekieltopimuksessa mukana ei Suomen olisi edes helppoa hankkia uusia rypälaseaseita. Suomen jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle tässä tilanteessa on pitkälti demonstraatio, eikä edes käytännössä järkevää”, Lodenius lisää.
Cluster Munition Monitor 2012:
http://www.the-monitor.org/index.php/publications/display?url=cmm/2012/
Kuva raportista Rypäleaseiden siviiliuhrit 2012
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
