SaferGloben asevalvontaraportti tuo asevientitiedot verkkoon

Kirjoittaja:

SaferGlobe ajatushautomo julkaisi YK:n aseistariisuntaviikon aattona lokakuussa jälleen Suomen asevalvontaraportin. Aiempien vuosien tapaan raportti herätti tänäkin vuonna laajaa huomiota mediassa sekä keskustelua eduskuntaa ja puolustusministeriä myöten. Erityisesti keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että vuonna 2016 Suomen sotatuoteviennistä Lähi-itään suuntautui 62,7 %, joka oli suurempi osuus kuin kertaakaan aiemmin tilastoituna aikana, eli vuodesta 2002 lähtien.

Kasvaneen Lähi-idän viennin ohella huomionarvoista oli, että yhdeksännen kerran ilmestynyt asekauppaa ja asevalvontaa tarkasteleva SaferGloben raportti julkaistiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa digitalisoituna verkkosivustona. Raportin sisällön tuominen verkkosivustoksi on ollut SaferGloben suunnitelmissa pitkään. Tänä vuonna suunnitelma kävi toteen, kun ohjelmistoyhtiö Futuricen yhteiskuntavastuuohjelma Chilicorn Fund tarjosi SaferGlobelle sivuston teknisen toteutuksen pro bono -työnä.

Sen ohella, että digitalisoitu raportti on kaikille avoin, se tarjoaa useita uudenlaisia tapoja tarkastella Suomen asevientejä. Ensimmäisenä avautuvalla sivulla on interaktiivinen kartta, jonka avulla voi tutkia Suomen asevientiä ja sen suhdetta maailman rauhanindeksiin eri vuosina.

Asevalvontaraportti näyttää Suomen aseviennit maailmankartalla

SaferGlobe on vuosien varrella kirjoittanut kymmeniä tapaustarkasteluita yksittäisistä asekaupoista sekä taustoittavia artikkeleita asekaupasta ja asevalvonnasta. Näitä tekstejä on luettavissa sivuston Artikkelit -osiossa. Siinä missä painettu raportti on aiempina vuosina julkaistu kerran vuodessa, digitalisoitua raporttia tullaan jatkossa päivittämään huomattavasti tiheämmin. Uusia juttuja on tulossa jo talven aikana.

Merkittävä uusi tiedonlähde Suomen aseviennistä on sivuston Avoin data -osiosta ladattavissa oleva SaferGloben asevientitietokanta. Taulukkomuotoisessa tietokannassa on tiedot yli 4000 yksittäisestä Suomen viennistä vuosilta 2002–2016. Tietoja voi tarkastella maittain, alueittain, vuosittain ja tuotteittain. Näin ollen tietokannasta on helppo selvittää esimerkiksi, mihin maihin Suomesta on viety kranaatinheittimiä, mitkä ovat Suomen merkittävimmät vientituotteet siviiliaseiden osalta tai miten Suomen asevienti Pohjois-Afrikkaan on muuttunut Arabikevään jälkeen.

Kuten painettu raportti, myös digitalisoitu raportti perustuu viranomaisten antamiin tietoihin, jotka ovat itsessään kaikkien saatavilla. SaferGloben suurin ponnistus ei näin ollen ole näiden tietojen kaivaminen. SaferGloben työn päämäärä on sen sijaan koota nämä eri paikoissa ja eri muodoissa olevat tiedot yhteen paikkaan ja tarjota ne visuaalisessa ja käyttökelpoisessa muodossa siten, että ne ovat helposti jokaisen itse tarkasteltavissa ja vertailtavissa.

Laajemmin ajateltuna SaferGloben tavoitteena on asevalvontaraportilla lisätä asekaupan läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys ja avoimuus puolestaan ovat keinoja kansainvälisen luottamuksen ja turvallisuuden lisäämiseksi. Pyrkimyksenä on myös, että verkkosivusto luo entistä vankempaa tietopohjaa asevienneistä käytävälle yhteiskunnalliselle keskustelulle.

SaferGlobe on tähän mennessä saanut paljon myönteistä palautetta digitalisoidusta raportista niin järjestöiltä, toimittajilta, poliitikoilta, viranomaisilta kuin tavallisilta kansalaisiltakin. Digitalisoitua raporttia on tarkoitus kehittää eteenpäin, joten kaikki palaute ja kehitysideat ovat jatkossakin tervetulleita.

 

Kari Paasonen on yksi raportin tekijöistä

Lehden numero: