- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Minä olen lumeavioliitossa
Monet maahanmuuton käytännöt ovat läpeensä rasistisia. Tietyistä maista maista tulevat suomalaisten puolisot saavat perhesiteen perusteella oleskeluluvan ja toisista maista tulevat eivät. Viranomaiset arvioivat avioliittoja kriteerein, joita ei löydy laista. Avioliittolaissa ei mainita sanaa rakkaus kertaakaan, sen sijaan laissa todetaan, että kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään ovat kihlautuneet. Avioliitto solmitaan vihkimisellä ja ennen vihkimistä on selvitettävä, ettei vihkimiselle ole esteitä.
Ainoat esteet, joita laki tunnistaa avioliiton solmimiselle ovat kihlakumppaneiden lähisukulaisuus, valmiiksi avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleminen sekä jommankumman alaikäisyys.
Nyt ulkomaiden kansalaisten kanssa solmittuja avioliittoja ovat viranomaiset todenneet lumeavioliitoiksi ties milläkin perusteella. Tai ainakin suomalaisten puolisoita, välillä jopa suomalaisten pienten lasten vanhempia, on lähetetty pois Suomesta ja annettu kahden vuoden maahantulokielto kaupan päälle.
Menin itse viisi vuotta sitten naimisiin itseäni vuosikymmentä vanhemman puolisoni kanssa. Menimme kiireellä naimisiin, lähinnä romanttisista syistä emmekä ehtineet asua yhdessä ennen avioliiton solmimista. Tarkkaan ottaen emme virallisesti muuttaneet samaan osoitteeseen ennenkuin useita kuukausia myöhemmin. Maistraatissa kävimme kaksin, ilman läheisiä ja viranomaiset toimivat todistajina. Juhlatkin pidettiin vasta myöhemmin. Kihloihin olimme menneet parin kuukauden seurustelun jälkeen.
Näitä jokaista erikseen ja joitain näistä yhdessä on käytetty syynä tulkita, että aviopari ei tosiasiallisesti ole aviopari silloin, kun toisella on vääränlainen kansalaisuus.
Minäkin olen siis ilmiselvästi lumeavioliitossa. Olemme kuitenkin molemmat Suomen kansalaisia, joten lumeavioliittomme ei kiinnosta ketään. Eikä muuten kiinnostaisi, vaikka saisimme tai olisimme saaneet pian avioliiton solmimisen jälkeen taloudellista etua avioliitosta esimerkiksi leskeneläkkeen muodossa. Vaikka olisimme solmineet avioliiton vain taloudellisen hyötymisen vuoksi kukaan ei olisi siihen puuttunut.
Enkä tarkoita, että ihmisten avioliittoihin pitäisi kenenkään puuttuakaan. On törkeätä epäillä kenenkään avioliittoa. Se on sen kokoluokan sitoumus, jo ihan taloudellisestikin elatusvelvollisuuksineen, että olisi syytä uskoa, että ihmiset sitoutuvat toisiinsa, ellei nyt sitten erikseen toisin todisteta. Sitä kutsutaan käsittääkseni yleensä avioeroksi ja siitä kyllä ilmoitetaan sitten viranomaisille.
On posketonta, että suomalaisten tai Suomessa elävien puolisoita voidaan lähettää pois ja estää näitä ihmisiä elämästä puolisonsa kanssa. Se on väärin, se on älytöntä ja se on sitä paitsi typerää, erityisesti kun samaan aikaan nuristaan ennätysmäisen alhaisista syntyvyysluvuista. Mikä vika on niissä lapsissa, joita nämä toisistaan erotetut perheet olisivat saaneet tai joita osa on jo saanut.
Tässä Paxin numerossa Hannu Reime kertoo miksi Syyrian sisällissodan alku on kuin Unkarin kansannousu vuonna 1956, Idil Tekin kertoo mitä Afrinissa tapahtuu nyt ja Heidi Nummi perehtyi rypäleaseiden käyttöön Syyrian sodassa.
Tarja Cronberg valottaa ydinsulkusopimuksen nykytilaa ja Reko Ravela on tutustunut rauhanliikkeen nousuun Afganistanissa. Rauhanliike vaatii robottiaseiden rajoittamista ja viime vuoden YK-nuorisodelegaatti Ilmi Salminen tapasi YK:n nuorten erityisedustajan.
Kesäpuuhaksi suosittelemme Pax-piknikin järjestämistä ja johonkin sadepäivään sopii hyvin viestin lähettäminen rauhanvangille. Mira Luoma kertoo Etelä-Afrikan korruptiosta ja millaista sen keskellä on elää, Timo Mielonen seuraa sinnikkäästi Suomen hävittäjähankintoja ja tiedustelulain etenemistä.
Ja vinkit kesäkirjoiksi löytyvät edellisen numeron lukuhaastejutusta. Se on ajankohtainen koko vuoden.