Aseistakieltäytymisuutisia

Kirjoittaja:

Hallitus esittää Jehovan todistajien vapautuslaista luopumista

Valtioneuvosto julkaisi syyskuussa lakiesityksen, jossa se esittää luopumista Jehovan todistajille myönnettävästä vapautuksesta asevelvollisuudesta. Rauhanjärjestöt suhtautuvat esitykseen torjuvasti. Hallitus yrittää ”ratkaista ihmisoikeusongelmaa heikentämällä ihmisoikeuksia”, toteaa Aseistakieltäytyjäliitto kannanotossaan.

Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta rauhan aikana vuodesta 1985 alkaen. Tätä ennen suurin osa asevelvollisista Jehovan todistajista kärsi pitkän vankeusrangaistuksen aseistakieltäytymisestä. Nykyistä vapautuslakia on kritisoitu siitä, että se asettaa vakaumuksellisista syistä sekä armeija- että siviilipalveluksesta kieltäytyvät asevelvolliset keskenään eriarvoiseen asemaan.

"Jehovan todistajien erityiskohteluissa ei ole kysymys ainoastaan eikä edes ensisijaisesti yhdenvertaisuusongelmasta. YK:n ihmisoikeuskomitea on puuttunut asiaan useaan otteeseen ja vaatinut nimenomaan vapautuslain laajentamista viitaten ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen”, toteaa Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen. Vapautuslain kumoaminen kaventaisikin Ranisen mukaan perusoikeuksia, kun uusi aseistakieltäytyjien ryhmä joutuisi vapausrangaistusten piiriin.

 

Etelä-Koreassa osoitetaan mieltä aseistakieltäytymisoikeuden puolesta. Mielenosoittaja pitelee kylttiä jossa lukee: "Not a Crime"Etelä-Korean tuomioistuin tunnusti aseistakieltäytymisoikeuden

Etelä-Korean perustuslakituomioistuin teki kesäkuussa 2018 historiallisen päätöksen, kun se määräsi maan hallintoa ottamaan käyttöön siviilipalveluksen aseistakieltäytyjille. Etelä-Koreassa on voimassa miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus, mutta ei lainkaan siviilipalvelusta. Aseistakieltäytymisestä langetetaan pitkiä vankeusrangaistuksia. Tänäkin vuonna yli 200 aseistakieltäytyjää on kärsinyt 18 kuukauden vankeusrangaistuksia eteläkorealaisissa vankiloissa.

Useat eteläkorealaiset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Etelä-Koreaa tunnustamaan aseistakieltäytymisoikeuden ja ottamaan käyttöön tätä kunnioittavan siviilipalveluksen.

 

Kuvassa aseistakieltäytyjäaktivisti Merve ArkunSyyttäjä käynnisti tutkinnan Turkin aseistakieltäytyjien puheenjohtajaa vastaan

Turkissa Diyarbakirin kaupungin syyttäjä on käynnistänyt tutkinnan turkkilaisen aseistakieltäytyjien yhdistyksen puheenjohtajaa Merve Arkunia vastaan. Aseistakieltäytyjäjärjestön mukaan syyte johtuu vuonna 2016 pidetystä lehdistötilaisuudesta.

15. toukokuuta 2016, kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä, aseistakieltäytyjät järjestivät useita tapahtumia Diyarbakirin kaupungissa. Yksi tapahtumista oli lehdistötilaisuus, jossa muun muassa luettiin järjestön kannanotto Turkin sotilaallisista operaatioista kurdialueilla ja Tahir Elci -puiston tapahtumista. Nyt Merve Arkunia vastaan on aloitettu tutkinta, jossa häntä syytetään propagandan tekemisestä terroristiselle organisaatiolle.

”Vaikka hallitus yrittää tutkinnoilla ja oikeudenkäynneillä pelotella ja lannistaa aseistakieltäytyjiä ja antimilitaristeja, he eivät onnistu. Me, jotka puolustamme elämää kuolemaa vastaan ja rauhaa sotaa vastaan, emme aio lakata sanomasta, että aseistakieltäytyminen on ihmisoikeus. Merve Arkun ei ole yksin! Rauhan puolustaminen ei ole rikos!”, aseistakieltäytyjien järjestö sanoo kannanotossaan.

 

Israel: Aseistakieltäytyjä Hilel Garmi jälleen vankilaan

Israelilainen aseistakieltäytyjä Hilel Garmi vangittiin 17. syyskuuta 20 päiväksi. Vankeusrangaistus on 19-vuotiaalle Garmille jo neljäs. Rangaistuksen suoritettuaan hän on ollut vangittuna yhteensä 57 päivää aseistakieltäytymisen takia.

”En voi liittyä armeijaan, koska pienestä pitäen olen oppinut uskomaan että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia”, Garmi sanoo kieltäytymistä perustelevassa kannanotossaan. Hänet vangittiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2018, kuusi päivää sen jälkeen kun hän oli jättänyt ilmottautumatta hänelle määrättyyn asepalveluspaikkaan.

Israelissa on käytössä asevelvollisuus, josta kieltäytyvät tuomitaan usein toistuviin vankeusrangaistuksiin. Toistuvat rangaistukset samasta rikoksesta ovat kansainvälisen lain vastaisia. Garmin puolesta voi kirjoittaa vetoomuksen War Resisters' Internationalin sivuilla.

 

Turkmenistan kartallaTurkmenistanissa pitkiä vankeusrangaistuksia aseistakieltäytyjille

Turkmenistanin tuomioistuimet jatkavat aseistakieltäytyjien vangitsemista. Kesäkuun 2018 jälkeen maan tuomioistuimet ovat tuominneet kuusi aseistakieltäytyjää vankeusrangaistuksiin.

Syyskuussa 2018 War Resisters' International raportoi kahdeksasta turkmenilaisesta parhaillaan vangitusta aseistakieltäytyjästä. Tuomitut ovat 18-24-vuotiaita Jehovan todistajia, jotka kärsivät 1-2 vuoden mittaisia rangaistuksia kieltäydyttyään vakaumuksensa vuoksi asepalveluksesta.

Turkmenistanissa on käytössä asevelvollisuus 18-27-vuotiaille miehille. Asepalvelus kestää yleensä kaksi vuotta. YK:n ja ETYJin toistuvista vaatimuksista huolimatta maa ei tarjoa mitään siviililuontoista vaihtoehtoa asepalvelukselle. Aseistakieltäytyjät voidaan tuomita enintään kahden vuoden rangaistuksiin vankilassa tai työleirillä.

Lehden numero: