Rypäleaseilla vähemmän uhreja

Kirjoittaja:

Elokuun lopulla julkaistiin yhdeksäs vuosittainen Cluster Munition Monitor -raportti, johon on kerätty tietoa muun muassa rypäleaseet kieltävän sopimuksen etenemisestä ja rypäleaseiden käytöstä maailmalla. Se sisältää myös tähän asti kattavimman saatavilla olevan tilaston rypäleaseiden uhreista. Uhreja aiheutuu joko suoraan pommitusten yhteydessä, tai räjähtämättömien ammusten seurauksena. Viime vuonna pommituksia oli Syyrian ja Jemenin sodissa. Räjähtämättömien ammusten uhreja tilastoitiin eniten Laosissa.

Raportin mukaan rypäleaseet aiheuttivat viime vuonna ainakin 289 uhria, joista 71 kuoli ja 218 loukkaantui. Todellinen uhrimäärä on huomattavasti suurempi, sillä kaikkia uhreja ei tilastoida. Uhreista jopa 99% oli siviilejä ja loput 1% valtaosin räjähtämättömiä ammuksia raivanneita työntekijöitä. Jopa kolmasosa uhreista oli lapsia. Siviiliuhrien korkea määrä vastaa aiempia tilastoja. Syynä on se, että rypäleasetta käytettäessä uhrit valikoituvat sattumanvaraisesti.



Laosissa erityisesti lapset ovat joutuneet rypäleaseiden uhreiksi. Kuva: Juho Matinlauri

Laosissa erityisesti lapset ovat joutuneet rypäleaseiden uhreiksi. Kuva: Juho Matinlauri

Pommitukset jättivät jälkensä Laosiin

Laos on historiallisesti eniten rypäleaseista kärsinyt maa. Siellä on edelleen kymmeniä miljoonia maahan hautautuneita tytärammuksia, joita Yhdysvallat kylvi vuosikymmeniä sitten hyökätessään pohjoisvietnamilaisia vastaan. Raportin mukaan niiden vaikutusalue on varmuudella ainakin 500 neliökilometriä. Viime vuonna ne aiheuttivat yhteensä 32 uhria.

Yhdysvaltain jättämästä perinnöstä kertoo järkyttävä tapaus viime vuodelta, jossa 10-vuotias tyttö löysi räjähtämättömän ammuksen koulumatkallaan ja luuli sitä leluksi. Hän vei sen lopulta kotiinsa, jossa tyttö kuoli pommin räjähtäessä. Samalla yli kymmenen muuta ihmistä loukkaantui, suurin osa oli lapsia. Tapauksen on arvioitu olleen vakavin räjähtämättömien rypäleaseiden aiheuttama onnettomuus vuosikymmeniin.

Yli puolet uhreista Syyriassa

Eniten rypäleaseiden uhreja tilastoitiin viime vuonna Syyriassa. Tilanne on pysynyt samana vuodesta 2012 saakka. Se johtuu Syyrian hallinnon Venäjän tuella toteuttamista pommituksista. Näissä pommituksissa loukkaantui ja kuoli yli puolet kaikista rypäleaseiden uhreista, yhteensä 170 uhria. Lisäksi kuolemia ja loukkaantumisia aiheutui räjähtämättömien ammusten seurauksena. Kaikkia tietoja ei sodan vuoksi saada, eikä tähän ole tilastoitu uhreja niistä tilanteista, joissa rypäleaseiden lisäksi käytettiin muita räjähtäviä aseita.

Syyriassa käytetyistä rypäleaseista kaikki on tuotettu joko Neuvostoliitossa tai Venäjällä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei ole suoranaisesti kiistänyt Venäjän osallisuutta pommituksissa, mutta on sen sijaan korostanut niiden tapahtuneen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Syyria ja Venäjä eivät ole mukana vuonna 2010 voimaan astuneessa rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa.

Kohti rypäleaseetonta tulevaisuutta?

Rypäleaseiden uhreja oli viime vuonna kaikkiaan huomattavasti vähemmän, kuin sitä edeltävänä vuonna. Tästä ei ole mahdollista arvioida, että suunta olisi selvästi ja jatkuvasti parempi. Tästä huolimatta näyttää selvältä, että kieltosopimusta voi pitää menestyksenä. Sen on ratifioinut 103 valtiota, jotka ovat hävittäneet varastoimistaan rypäleaseista 99%.

Kansainvälinen paine lisääntyy niitä maita kohtaan, jotka eivät ole vielä mukana sopimuksessa. Tämä koskee myös Suomea, joka ei ole allekirjoittanut sopimusta. Sopimuksen syntymisellä ja vuosittaisilla raporteilla on ollut selkeä viesti: rypäleaseiden aiheuttama inhimillinen kärsimys on kohtuutonta erityisesti siviilien ja lasten näkökulmasta. Suomen liittyminen sopimukseen vahvistaisi viestiä niitä maita kohtaan, jotka edelleen käyttävät rypäleaseita, tai toiminnallaan mahdollistavat niiden käytön.

Tällä vuosikymmenellä rypäleaseita ovat eniten käyttäneet Venäjä ja Syyrian hallinto. Lähde: Cluster Munition Monitor 2018Tällä vuosikymmenellä rypäleaseita ovat eniten käyttäneet Venäjä ja Syyrian hallinto. Lähde: Cluster Munition Monitor 2018

Rauhanliiton tiedote raportista.

Lehden numero: