Kosovon naiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat - toisen luokan kansalaisia

Vaikka Kosovo on maana nuori ja sen väestö on Euroopan nuorimpia, sen arvot eivät ole vain tuoreita. Kosovon lait ovat Euroopan uusimpia, sillä maa itsenäistyi vasta 2008 ja ne on linjattu EU-maiden standardien mukaan. Näitä lakeja on vaikea valvoa patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Erityisesti tämä koskee naisten, seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ja muunsukupuolisten oikeuksia, joiden toteutuminen on paikoin heikkoa.

Kosovon järjestökenttä on aktiivinen ja järjestöt järjestävät paljon kokouksia ja mielenosoituksia. Usein todetaan, että laki tästä ja tästä aiheesta on ensiluokkainen ja kansainvälisten standardien mukainen, mutta sen toimeenpano on puutteellista. Tämä koskee myös ja erityisesti naisten, seksuaalivähemmistöjen ja muunsukupuolisten oikeuksia ja oikeuksien toimeenpanoa. Ihmisoikeudet nousevat uudelleen ja uudelleen uutisotsikoihin Kosovossa

Naisten oikeuksien puolesta toimiva aktivismi on nousussa, alkunsa se saa kansainvälisistä liikkeistä, mutta toteuttajat ovat nyt kosovolaisia. Esimerkiksi maaliskuista kansainvälistä naistenpäivää vietettiin Kosovossa järjestämällä naisten taloudellisen sorron ja köyhyyden vastainen marssi neljässä kaupungissa.

Ongelmana on kuitenkin edelleen ”naistenasioiden” marginaalisuus ja jopa vastustus, mikä johtaa siihen että monet innokkaat jättävät osallistumasta. Naisjärjestöjen protestit pyrkivät tuomaan esiin naisten systemaattista sortoa yhteiskunnassa, jossa Maailmanpankin tilastojen mukaan monet naiset ovat perheen pääasiallisia elättäjiä ja silti köyhyysrajan alapuolella. Kosovo työskentelee kehittyäkseen, mutta vain 12,5% sen työvoimasta on naisia. Naiset muodostavat kuitenkin yli puolet väestöstä. Suurin osa viralliseen työvoimaan kuulumattomista naisista tekee palkatonta työtä kotona ja yhteisöissä. Tämä ei tilastoissa näy. 



Patsas päättömästä naisesta ja oluesta. Kuva on otettu Pristinan ylipiston taideakatemian pihalta.

Patsas päättömästä naisesta ja oluesta. Kuva on otettu Pristinan ylipiston taideakatemian pihalta. Kuva: Charlotta Lahnalahti

Tappavaa väkivaltaa

Naistenpäivän protesteista näyttävimpiä oli Oscar-palkitun elokuvan Three Billboards Outside Ebbing, Missouri esimerkin mukaisesti pääkaupungin poliisiaseman ulkopuolelle pystytetyt kolme mainoskylttiä, jotka vaativat lisätutkimuksia kahden naisen murhaan. Näistä murhista on esitetty vakavia syytteitä siitä, että niiden osasyynä oli poliisin haluttomuus tutkia kyseisiä perheriitoja silloin kun murhat olisivat vielä olleet ehkäistävissä.

Vaikka tapaukset ovat vuosilta 2011 ja 2015, näiden kahden naisten tapaukset on koettu merkittäviksi. Ne  nostavat perheväkivallan sekä tuomioistuimien ja poliisin kyvyttömyyden ja vastahakoisuuden perheiden sisäisiä tapauksia valtavirtamediaan tutkimiseen myös vuosien jälkeen.

Yliopisto-opiskelija Diana Kastratin aviomies pahoinpiteli häntä. Kastrati haki miehelle lähestymiskieltoa. Tuomioistuin ei antanut kieltoa, ja aviomies murhasi 27-vuotiaan Kastratin. Tämän jälkeen jälkeen mies on ollut ulkomailla karkuteillä ilman tuomiota. 

39-vuotias Zejnepe Bytyqi Berisha murhattiin lokakuussa 2015. Syyllinen oli tämän aviomies jonka väkivaltaisuuteen Bytyqi Berisha oli perheensä mukaan hakenut apua 16 kertaa vuodesta 2002 lähtien. Paikallisen kylän poliisiasema jätti kuitenkin Bytyqi Berishan valitukset kuulematta. Lopulta tämä johti Berishan kuolemaan ja heidän yhteisen tyttärensä haavoittumiseen.

Nämä kaksi murhaa eivät ole yksittäistapauksia, vaan poliisiin ja oikeusistuimiin kohdistuu vakavia syytteitä laiminlyönneistä naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa. Kosovo Women´s Networkin arvion mukaan 68% naisista on kokenut perheväkivaltaa Kosovossa.

Esimerkiksi elokuussa entinen mies murhasi naisen ja heidän yhteisen lapsensa naisen haettua apua poliisilta, marraskuussa taas 66-vuotias mies murhasi vaimonsa ja haavoitti poikansa raskaana olevaa vaimoa ja huhtikuussa 2017 naisen aviomies puukotti tätä 20 kertaa, mutta sai vain minimituomion. Nämä kolme suurinta huomiota saanutta tapausta nostattivat naisjärjestöjen aloitteesta mediakohun ja maanlaajuiset protestit. Maan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispresidentti Atifete Jahjaga osallistui protesteihin.

Kun poliisi ja tuomioistuimet välttävät näiden tilanteiden käsittelyä eikä syyllisiä saada vastuuseen luottamus instituutioihin järkkyy ja yhä harvempi luottaa niihin silloinkaan kun olisi itse niiden avun tarpeessa. Kosovossa perheväkivalta on asianomistajarikos, eikä yleisen syytteen alainen rikos. Perheväkivalta kuuluu perheoikeuden piiriin, ei rikoslakiin. Kuten monissa muissakin maissa, perheväkivalta on perinteisesti pidetty salassa muilta, perheensisäisenä asiana.

Viime aikoina Kosovossa on keskusteltu paljon institutionaalisesta, symbolisesta ja taloudellisesta väkivallasta. Tavan mukaan naisen mennessä naimisiin tästä tulee osa miehen perhettä. Elämän eläminen onnellisena loppuun asti ei valitettavasti useinkaan ole totuus. Kiinteistölaki takaa, että aviomiehellä ja -vaimolla on yhtälöinen oikeus jaettuun omaisuuteen, mutta vain kahdeksan prosenttia maan kiinteistöistä on naisten nimissä.

Perhelaki määrittelee näkymättömän työn, kuten lastenhoidon ja kotityöt yhtäläiseksi työpanokseksi perheen eteen kuin palkkatyön kodin ulkopuolella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan useinkaan toteudu. Eron sattuessa Kosovon naiset joutuvat taistelemaan oikeudestaan saada osansa aviopuolison kanssa jaetusta omaisuudesta, varsinkin jos he ovat tehneet pääasiassa työtä kodin ja perheen eteen.

Kun naisesta tulee osa uutta perhettä, tämä miehen perhe harvoin tukee tasaista omaisuudenjakoa, vaan suosii poikaansa.  Siksi naiset joutuvat usein jäämään onnettomiin ja jopa väkivaltaisiin liittoihinsa. Varojen piilottelu ja omaisuuden epätasa-arvoinen jako eivät kosketa vain vaimoja, vaan usein myös perheen tyttäriä. Vähemmän saaneet lapset eivät useinkaan ole tietoisia omista oikeuksistaan.

Lain mukaan naisilla on yhtäläinen oikeus periä vanhempansa kuin veljillään. Käytännössä tämä ei toteudu, monissa perheissä tyttöjä ja poikia kohdellaan perheissä hyvin eri tavoin syntymästään lähtien. Vanhempien kuoltua yhteinen omaisuus usein jää perinnöksi testamentin mukaan vain perheen pojille, ovathan tytöt jo siirtyneet osaksi aviomiestensä perheitä. Perintölain mukaan perintö jaetaan joko testamentin mukaan tai jos testamenttia ei ole, perintö kuuluu kuolleen jälkeläisille. Jälkeläisillä on oikeus ottaa osuutensa tai antaa se muille jälkeläisille. Tätä toisille antamisen mahdollisuutta usein tarjotaan naisille. Näistä tavoista seuraa, että miehet perivät tyypillisesti 2/3 perittävästä omaisuudesta.

Kokous käsittelee taloudellisen väkivallan ehkäisyä. Kuva: Charlotta Lahnalahti

Kokous käsittelee taloudellisen väkivallan ehkäisyä. Kuva: Charlotta Lahnalahti

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat hankaluuksissa

Naisten oikeuksien lisäksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa on paljon ongelmia. Kansainvälisessä vertailussa Kosovon seksuaalivähemmistöjen laillisesti taatut oikeudet ovat periaatteessa hyvällä tolalla. Kosovon itsenäisyyden kynnyksellä kirjoitettu perustuslaki perustuu suurelta osin Martti Ahtisaaren Kosovo-suunnitelmaan. Laissa on kriminalisoitu syrjintä seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Yhtäkään tapausta ei ole tuomioistuimiin tuotu.

Kosovon ensimmäinen tapaus, jossa transihminen haki juridisen sukupuolensa muutosta ja uutta nimeä tapahtui huhtikuussa 2018. Tuomioistuin päätti evätä hakemuksen. Hänen puolestaan on järjestetty mielenosoitus syyskuussa 2018. Tätä kirjoitettaessa on epäselvää miten tapauksessa käy.

Sodan käyneessä maassa, jossa vielä rakennetaan esimerkiksi oikeuslaitosta ja jätehuoltoa tällaiset pulmat saattavat vaikuttaa pieniltä. Kosovolla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet tulla osaksi Euroopan Unionia ja kansainvälistä yhteisöä, mutta se vaatii, että sen täytyy paremmin kuulla kansalaisiaan. Kun kansalaiset painivat perinteiden ja modernien arvojen kanssa yksilötasolla, on valtion pystyttävä edustamaan monimuotoista kansaa kokonaisuudessaan.

Käsityöläismarkkinat järjestetään EU:n tuella kerran parissa kuukaudessa. Kuva: Charlotta Lahnalahti

Käsityöläismarkkinat järjestetään EU:n tuella kerran parissa kuukaudessa. Kuva: Charlotta Lahnalahti

Lehden numero: