- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Ilmastonmuutos ja rauha
Kävin äskettäin työmatkalla Najafin kaupungissa Etelä-Irakissa, jossa lämpötila oli 45 astetta. Hikoilin ilmastoidussa hallissa, jossa koneet puhalsivat kylmää ilmaa, kunnes sähköt jälleen katkesivat. Se oli kolmas kerta sinä päivänä. Kokoukset olivat tukahduttavia, ei siksi, että pohdittavana oli kaukaisen rauhan edellytyksille tärkeitä asioita, vaan siksi, että emme kirjaimellisesti kyenneet kuumuudessa hengittämään kunnolla.
Najafia hieman etelämpänä, Basrassa, sairaalat olivat täynnä pieniä lapsia ja vanhuksia, joille kuumuus, öljylähteistä pulppuava saaste sekä juomakelvoton vesi olivat koituneet hengenvaarallisiksi. Näitäkin ongelmia pahentaa ilmastonmuutos: sen seurauksena Irakin joet kuivuvat, viljelysalueet hupenevat, kuumuus yltyy ja asuinkelvolliset alueet kutistuvat.
Suomalaiset ovat havahtuneet ilmastonmuutokseen tänä kesänä uudella tavalla. Sen vaikutukset näkyvät täällä jo nyt, ei vain ennätyshelteinä, vaan myös konflikteina, jotka sitovat Suomen tuhansien kilometrien päässä sijaitseviin paikkoihin.
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät jakaudu tasapuolisesti. Niistä kärsivät eniten kaikkein köyhimmät maat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Se näkyy jo tämän päivän akuuteimmissa sotilaallisissa kriiseissä.
Konfliktinratkaisua opiskellessani en aavistanut, miten keskeinen juurisyy ilmastonmuutos olisi konflikteille. Me puhuimme paljon sodasta ja rauhasta, paljon vähemmän ilmastosta.
Terroristijärjestö Daeshin rekrytoinnissa tärkeällä sijalla ovat olleet ilmiöt, joiden taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos. Kuivuus ja aavikoituminen ovat lisänneet työttömyyttä ja lamaannuttavaa osattomuutta Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Se saa monet hakemaan apua ideologioista, jotka lupaavat tarpeen mukaan yksille kunniakasta kostoa, toisille turvaa ja kolmansille ruokaa. On helppoa syyttää Irakin ongelmista poliitikkoja ja jihadistiryhmiä, mutta yhtä lailla välttämätöntä on katsoa taustalla vaikuttavia ilmastosyitä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon tunnetaan hyvin ja niitä pystytään ennakoimaan. Sen monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset ovat vasta hahmottumassa, niin Irakissa kuin Suomessakin.
Suomi on halunnut profiloitua rauhanvälityksen suurvaltana. Jatkossa rauhan edistäminen vaatii edelläkävijyyttä myös ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Se on teemana erinomainen uusi avaus, jolla tuoda konfliktin osapuolia yhteen keskustelemaan jaetusta tulevaisuudestaan.
Kirjoittaja on CMI:n konfliktinratkaisuasiantuntija.
Kolumni on aiemmin julkaistu Ydin-lehdessä.https://ydinlehti.fi/. Lehden voit tilata täältä.