Eduskunta on saamassa tukun ongelmallisia lakiesityksiä

Kirjoittaja:

Nykyisen eduskunnan viimeinen syysistuntokausi on työntäyteinen. Suurin urakka on eittämättä Sote, mutta käsittelyssä on useita lakeja, joihin Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat koettaneet vaikuttaa.

Tiedustelulakeja käsiteltiin eduskunnassa jo kevätkaudella ja Sadankomitea antoi lausuntonsa siviili- ja sotilastiedustelulaeista sekä ulkoasiain- että puolustusvaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta sai syyskuussa valmiiksi mietintönsä perustuslain 10§ muuttamisesta.

Muutos on edellytys sille, että tiedustelulait voidaan käsitellä hallituksen esittämässä muodossa. Perustuslakivaliokunta puoltaa yksimielisessä mietinnössään perustuslain muutosta, samoin se pitää mahdollisena muutoksen käsittelyä eduskunnan jäljellä olevan toimikauden aikana.

Perustuslakivaliokunta esittää kuitenkin muutosta hallituksen esitykseen. Hallitus esitti, että luottamuksellisen viestin salaisuutta voitaisiin rajoittaa sekä tiedon hankkimiseksi "sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta" että "rikosten torjunnassa". Valiokunnan mielestä rikosten torjunnan sijasta tulisi käyttää ilmaisua "rikosten tutkinnassa". Valiokunta piti "rikosten torjunnan" käsitettä ongelmallisempana kuin nykyistä "rikosten tutkinnan" käsitettä.

Mietinnössään perustuslakivaliokunta korostaa, että "tiedusteluviranomaisille ehdotettavien toimivaltuuksien, on oltava sopusoinnussa myös Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen, ja EU-oikeuden kanssa". Lisäksi valiokunta korostaa tiedustelutoiminnan valvonnan sekä riittävien oikeusturva- ja valvontajärjestelyjen tärkeyttä.

Perustuslakivaliokunnan mietinnön käsittelyn jälkeen eduskunta päätti selkeällä enemmistöllä, että 10§ muutos voidaan käsitellä nykyisen eduskunnan toimikaudella. Kiireellisen käsittelyn puolesta äänesti 178 kansanedustajaa, sitä vastusti 13 ja istunnosta oli poissa kahdeksan edustajaa.

Jehovan todistajien erivapaus halutaan poistaa

Eduskuntaan on ennättänyt myös hallituksen esitys, joka poistaisi Jehovan todistajien vapauttamisen asepalveluksesta. Muun muassa YK:n ihmisoikeustoimikunta on kritisoinut Jehovan todistajien erityiskohtelua, koska se asettaa yhden uskonnollisen vakaumuksen erityisasemaan verrattuna esimerkiksi pasifistiseen vakaumukseen.

Jehovan todistajien erivapauden poistamista perustellaan muun muassa yhdenvertaisuudella sekä sillä, että nykyisin Jehovan todistajat hyväksyvät siviilipalveluksen. Hallituksen esitys kuitenkin sivuuttaa täysin sen tosiasian, että sekä ase- että siviilipalvelusta kieltäytyviä tuomitaan vapausrangaistuksiin heidän vakaumuksensa vuoksi.

Aseistakieltäytyjäliitto huomautti omassa lausunnossaan että, "oikeus kieltäytyä aseista katsotaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen perusteella ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden hyväksyttäväksi käyttämiseksi". Sadankomitean mukaan on epäloogista, että esitetään vain Jehovan todistajien erivapauden poistamista, mutta ei sitä, "kuinka Suomen perustuslaissa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määritelty aseistakieltäytymisoikeus voitaisiin toteuttaa yhdenvertaisesti".

Puolustusministerin aloitteesta käynnistetyn lakiuudistuksen, jonka valmistelusta vastasi puolustusministeriön virkamiehistä koottu työryhmä, selkeä tavoite oli poistaa vain Jehovan todistajien erioikeus. Mielenkiintoinen yksityiskohta hallituksen esityksessä oli esimerkiksi se, ettei lausuntoyhteenvedossa sanallakaan mainittu sitä, että useampi lausunnonantaja, muun muassa Aseistakieltäytyjäliitto ja Sadankomitea, esittivät lakiesityksen hylkäämistä.

Ampuma-aselaki viipyy ja viipyy

Euroopan unionin asedirektiivin kansallinen toimeenpano on osoittautunut vaikeaksi. Sisäministeriössä on valmisteltu lakiuudistusta, joka oli tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi jo toukokuussa. Viimeisin aikataulutavoite on ollut lokakuun alku, mutta sekään ei toteudu.

Asedirektiivin tavoitteena on sarjatuliaseiden ja muiden erityisen vaarallisten aseiden saatavuuden estäminen. Lisäksi aseiden jäljitettävyyttä parannetaan tarkentamalla niiden merkintöjä ja lisätään muun muassa unionimaiden välistä tiedonvaihtoa aseista ja niiden luvanhaltijoista.

Suomi lobbasi aktiivisesti ja menestyksellisesti asedirektiiviin kansallisen poikkeuksen, jonka mukaan kansallisen puolustuksen perusteella direktiivin kieltämille aseille on mahdollista myöntää lupia. Ampuma-aselain valmisteluvaiheessa reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt ovat aktiivisesti lobanneet, jotta kansallisen poikkeuksen puolesta, vaikka sisäministeriöstä olisi löytynyt valmius tiukempaan tulkintaan.

Aktiivisen lobbauksen ja puolustusministeri Jussi Niinistön sivustatuen seurauksena lakiesityksessä esitetään, että kaikilla 900 000 reserviläisellä olisi mahdollisuus hakea lupaa erityisen vaaralliselle aseelle. Lisäksi edellytettäisiin osallistumista vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ja Puolustusvoimien antamaa lausuntoa hakijasta. Puolustusvoimat ei ole lausunnonantovelvoitteesta suinkaan innostunut, ja ilmoittanut lausunnossaan ottavansa kantaa vain aseluvan hakijan sodanaikaiseen sijoituskelpoisuuteen.

Rauhanliitto ja Sadankomitea antoivat kumpikin lausunnon sisäministeriön valmistelemasta esityksestä toukokuussa. Lisäksi tapasimme syyskuun lopussa sisäministeri Kai Mykkäsen. Perusviestimme sekä lausunnoissa että ministeritapaamisessa on ollut se, että asedirektiivi tulisi toimeenpanna sekä Suomessa että muissa EU-maissa mahdollisimman yhdenmukaisesti ja laajasti. Erityisesti olemme kritisoineet kaikille reserviläisile ehdotettua mahdollisuutta hakea lupaa erityisen vaarallisille aseille, koska se on selkeimmin asedirektiivin vastainen.

Toisin kuin esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) julkisuudessa esittää, reserviläisten ampumakoulutuksen merkitys Suomen puolustuskyvylle on vähäinen. Vaikka MPK:n koulutustoimintaan osallistuu yli 50 000 henkilöä, heistä sodanaikainen sijoitus on vain 2 500. On vaikea ymmärtää, miksi verraten pienen joukon ampumataidon ylläpitämiseksi lakiin halutaan mahdollisuus erittäin vaarallisen aseluvan hakeminen lähes viidesosalle suomalaisista.

EU:n asedirektiivi kieltää sarjatuliaseet. Kuva: brian.ch/Flickr

EU:n asedirektiivi kieltää sarjatuliaseet. Kuva: brian.ch/Flickr

Pala kerrallaan vaiko kokonaisuudistus

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia esitetään muutettavaksi osittain, mutta esityksessä todetaan, että koko laki kaipaisi uudistusta. Kokonaisuudistukseen ei kuitenkaan aikataulusyiden mukaan ole ollut mahdollisuutta, joten nyt tarkoituksena on ampuma-aselain yhteydessä tehdä muutoksia ase- ja ampumakoulutukseen ja laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tehdä muutoksia MPK:n asemaan ja tehtäviin.

MPK:n asemaa halutaan vahvistaa ja esityksen mukaan se tulisi jatkossa olemaan antaa "sellaista sotilaallista osaamista ja toimintakykyä kehittävää koulutusta, jota  muut  kuin tämän tehtävän saaneet julkisoikeudelliset toimijat eivät voi antaa". Kyseisen pykälän perusteluissa kuitenkin todetaan, että käytännössä koulutusta antaisivat myös MPK:n jäsenjärjestöt MPK:n nimissä ja sen vastuulla.

Erikoiseksi esitetyn ratkaisun tekee se, että MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, mutta sen jäsenjärjestöt eivät sitä ole. Erikoisiin järjestelyihin joudutaan siksi, että MPK:n omat voimavarat eivät riitä niiden tehtävien hoitamiseen, mitä sille esitetään. Hallinnollisesti ja juridisesti esitetty menettely kuitenkin on kyseenalainen.

Nykyisin vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta voidaan antaa vain täysi-ikäisille, mutta uudistuksella haluttaisiin alentaa alaikäraja 16 vuoteen. Koulutuksen sisältönä voisi olla puolustusvoimien kaluston esittelyä,  harjoitustelamiinojen käyttöä sekä ampumisen kokeilua ampumaradalla.

Sadankomitean mielestä koulutuksen antaminen alle 18-vuotiaille olisi Suomen ratifioiman YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista. Samaan johtopäätökseen pääty myös oikeuskansleri omassa lausunnossaan. Mikäli 16-vuotiaalle annettaisiin esityksen mukaista koulutusta, kokisi oikeuskanslerin mukaan koulutukseen osallistunut 16-vuotias "todennäköisesti saaneensa eräänlaista sotilaan peruskoulutusta". Sen antaminen alle 18-vuotiaille on lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista.

Esitykseen sisältyvien ongelmien vuoksi Sadankomitea ehdottikin, ettei esitystä annettaisi eduskunnalle vaan valmisteltaisiin vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus annettavaksi eduskunnalle esimerkiksi vuoden 2020 syysistuntokauden alkuun mennessä. Mikäli esitys kuitenkin annetaan eduskunnalle, siitä olisi Sadankomitean mielestä pyydettävä lausunto perustuslakivaliokunnalta.

Tunkeutumisharjoitus. Kuva: Henry Bergius

Tunkeutumisharjoitus. Kuva: Henry Bergius

Lehden numero: